Antaa kaikkien roskien roskata

ovimies vain availee ovea
eikä muuta tee
on virhepäätelmä

ei sota itkusta lopu
eivätkä saappaat eteiseen
itsestään liiku

joka tapauksessa
jos olet jo menossa ulos
vie yksi roska mennessäsi

tunnistat roskan roskaksi
jos se toistelee limaisia iskurepliikkejä
kuten ”tee amerikasta suuri taas”


ainoa asia jota edellytetään
haitallisen roskan kerääntymiseen
on ettei sitä vie järjestelmällisesti pihalle

koska järjestelmä joka ei osaa
käsitellä roskaa roskana
on heikko järjestelmä

eivät vaikeudet itsestään ilmesty
eivät katoa, eivät muutu
valitset vain missä vaiheessa vastustat

pakotetun neutraali näkökulma
suoruuspesee kierot juonittelut
siloitelluksi valtavirraksi


toivoa paremmasta huomisesta ei tarvita
uteliaisuus huomisen tapahtumista riittää
ja että pidät paikat siistinä

et varastoi jätettä nurkkiin ajatellen
että sitä voi ehkä käyttää tulevaisuudessa
nätisti kuin syvänmeren lyijyä

tarkoitus ei ole lopettaa keskustelua
julistamalla roskat käsitellyiksi vaan
siirtyä rutiinilla aikeista tekoihin

jos annat roskien roskata vapaasti
ja ryömiä baarin vakioasiakkaiksi
pyörität pian roskabaaria

mitätön välähdys ihmiskunnalle
valtava läpimurto yksilölle
kun pääsee ovesta pihalle

äkillinen raivokas kuume
itsetyytyväisen immuunijärjestelmän
viimein aktivoituessa

kerran sytytetty sota polttaa
pysyvää muistijälkeä
yksi järjettömyys kerrallaan

arktisessa hiekkamyrskyssä
mielenosoittajat kantavat
preparoituja puhalluslamppuja

Et ole elänyt päivääkään ihmisarvoista elämää

Post-hardcore reggae

Tykittelet rinteet tasaisiksi
rasvaisella metalliromulla.
Tuhoat ikuisuuden laakson
kourallisesta keltaista tomua.

Mikä on tämä valtava kaipaus
tyhjentää kaukainen valtaus
vuodenaikojen hangatessa
kurapohjan muovikelmua?

Metsäpalo tuoksuu hyvältä,
heräät pysyvään yskään.
Suussa maistuu lyijykynä,
tunget lisää mineraalia taskuun.

Syytöksesi on tunnustus, teollisuus ja hulluus.
Tieto yli toivon, teollisuus ja hulluus.
Et ole elänyt päivääkään ihmisarvoista elämää.
Teollisuus ja hulluus, tieto yli toivon.

Lähtokohta on myrkyllinen,
äärimmäisyys on myrkyllinen,
puolivälikin on myrkyllinen,
koko asteikko on myrkyllinen.

Inhoat puolta maailmasta
ja toisesta et välitä.
Kun jalat eivät enää kanna,
ohjaat kaivinkonetta paratiisissa.

Se on harhautus, se on tilanne,
se on näppärä pelastus.
Teollisuus ja hulluus.
Teollisuus ja hulluus.

Omin silmittömän raivosi
ja leivon siitä pöydänjalan
ettet ottaisi tästä opiksi,
ettet mitään tästä oppisi.

Syytöksesi on tunnustus, teollisuus ja hulluus.
Tieto yli toivon, tuotanto ja tyhjyys.
Et ole elänyt päivääkään ihmisarvoista elämää.
Vetoa järkeen tai lähde kävelemään.

Ehkä juot myrkkyä sammuttaaksesi janon,
ehkä viillät kutiavaa rannetta kohtisuoraan.
Ehkä vastauksesi mielipuoliseen väkivaltaan
on ojentaa mielipuolille tehokkaampia aseita.

Ehkä äkkirikastut ja ostat jahdin jotta voit
tehdä rikoksia kansainvälisillä merialueilla.
Ehkä olet itkuraivopelkuri ja tulitat silmät
ummessa välittämättä keneen osuu.

Ongelmien kasaantuessa suunnattomaksi keoksi
keon koosta tulee ainoa lohtu ja ylpeydenaihe.
Odotat auringonnousua patsastellen yleiskuvassa
kaksi riviä käännöstekstiä lähetyksen alareunassa.

Syytöksesi on tunnustus, teollisuus ja hulluus.
Tieto yli toivon, tuotanto ja tyhjyys.
Et ole elänyt päivääkään ihmisarvoista elämää.
Et ole kertaakaan ymmärtänyt mitä se sisältää.

 

Luvattu kattopalkille (laululuonnos)

Sormet silittävät kasvoja kuin kiitoksena kaikesta, mutta silmät eivät sulkeudu, luomet eivät tottele.
Yritän sytyttää kynttilää lohtuna kasvojen eteen, mutta tähtitaivas ei ole sen kaiken arvoinen.
Sydän kylmänä kulkee polkua alas rantaan ja kuvittelee kulkeutuvansa litteänä kivenä pohjaan.
Tulee aika tuntea voima, juhlistaa puista kehikkoa; luvata, ymmärtää ja kaivaa rispaantunutta kangasta.

Luvattuna kattopalkille, kirottuna kestämään.
Laulan kohti taivasta tuijottaen pohjaa.
Odotan harjan nostoa, keinun pullona keulaan.

Haudattuna kivijalkaan, pakotettuna kellumaan.
Laulan ylistystä katolle tuijottaen lattiaa.
Vesi kiehuu seinästä, sukellan miekkaan.

Hänestä pidetään iltaisin, hänestä pidetään huolta. Hän pitää ovesta kiinni ja vastauksista avoinna.
Sumu tulee mereltä, ruoho ryömii tielle. Kävellään ympyrän keskivaiheille. Tämä ratkaisu on omistettu uhriutujille.
Kuinka moni enää on ja kuinka moni on vain olevinaan? Jokaisessa huoneessa joku etsii epätoivoisesti suojaa.
Kipu kertoo mistä vuotaa, mistä kohtaa iho aukeaa. Luuletko olevasi erityistapaus? Ei sinulle säästetä paikkaa.

Luvattuna kattopalkille, kirottuna kestämään.
Sadan miekan surmaama, tuhat kertaa kuollut;
olen poikkipuun morsian, päivää peittelevä yö.

Etsin välikohtausta, jossa kuolla sankarina
tai selvitä vähäisillä vammoilla, miten vain,
kumpikin käy; marttyyri tai kokemusasiantuntija.

Se on jo jotain (museon vastakohta)

Vaihtoehtoitsenäisrokkia.


Teet joka päivä parhaasi
ja silti epäonnistut.
Teet parhaasi, epäonnistut.

Parhaansa yrittäminen ei kelpaa,
pitää onnistua kerralla
tai olla kokonaan yrittämättä.

Huomenna kaikki on huonommin.
Olemme matkalla museoon.
En ole mies, jota etsitte.
Olette väärässä osoitteessa.
On se ihan hyvä, se ei vain ole paras.

Älä nyt häiritse, kun olen vähällä tuntea jotain.
En tiedä onko se iloa vai surua,
mutta se on jo jotain, se on jotain.

Hyppy ja kaato ja sapelit joo jon;
mitä elämää se semmoinen on?
Normivikaa ja sitä on paljon;
mitä elämää se semmoinenkin on?

Itsevarmuus off, itsesabotaasi on.
Se ei ole paljon, mutta se on jo jotain,
se on jo jotain.

On se ihan hyvä, se ei vain ole paras.
Se on vain jotain.
Se on vain jotain.

En ole vihainen, olen vain pettynyt
ja se on jo jotain, vaikka ei ole mitään,
niin onhan se jotain, on sekin jotain.

Synnyin vahingossa väärälle vuosituhannelle,
oli tarkoitus syntyä noin kolmetuhattaviisi
vaan tähtäsin ohi ja täällä sitä ollaan.

On se ihan hyvä, se ei vain ole paras.

Rooma ja nappi ja kupolit joo jon;
mitä elämää se semmoinen on?
Koko ja skaala on tuntematon;
mitä elämää se semmoinenkin on?

Mitä tahansa teit, et sitä tehnyt.
Se ei ole paljon, mutta se on jo jotain,
se on jo jotain.

On se ihan hyvä, se ei vain ole paras.
Se on vain jotain.
Se on vain jotain.

 

Ilmasto ry

Ilmasto ry edustaa interplanetaarisia hapentuottajia
ja huolehtii hengitysilmaan liittyvistä käyttöoikeuksista.

Ilmasto ry myy happea hengittäville alemmille olennoille lupatuotteita
elämälle välttämättömään hapenkäyttöön yksityisissä ja julkisissa tiloissa.

Ilmasto ry kerää ja tilittää korvaukset hapen käytöstä pienille, paikallisille
hapentuottajayrityksille, jotka omistaa galaktinen hallintayhtiö XYZ.

Hengittäminen elinkelpoisilla planeetoilla ilman lupaa on ankarasti kielletty,
koska hapentuottajat ansaitsevat korvauksen tuottamastaan hapesta.

Jos asiakkaamme eli yksityinen vierailijaomisteinen
planeettainvälisten hapentuottajayritysten hallintayhtiö,
joka on myös planeetaaristen tekometsien pääomistaja, ei tee voittoa,
silloin hapentuotto loppuu taloudellisesti kannattamattomana.

Sponsoroimamme ihmispäättäjä, joka teki päätöksen luonnollisen
hengitysmonopolin myynnistä vierailijoille sekä maapuiden kaatamisesta
tehokkaampien tekometsien tieltä, istuu nyt hallintayrityksen johto-osissa
Lagrangen pisteisiin L4 ja L5 pysäköidyillä emäyhtiöaluksillamme.

Keuhkojärjestelmän tehostaminen tai muuttaminen toimimaan muilla
kaasuilla kuin hapella on ankarasti kielletty lobbaamassamme rajoituslaissa.

Edustamillamme hapentuottajilla on oikeus katkaista hapenjakelu
vallankumouksellisia ilma-aatteita ajaville ääri-ihmisryhmille, kuten:

Hengitysliitto, Ilmaosuuskunta, Happipullojen ilmainen kierrätys, Pilvipiraatit,
Avoin Respiraattori, Raikas ulkoilma ry, Ihmisoikeudet, Teknologinen Itseimaisu.

Koska jos ette maksa hapesta niin happi loppuu koska kukaan ei enää tuota happea
koska jos tuottajayritys ei tee voittoa niin hapentuotanto loppuu ja happipuut kaatuvat
koska jokainen happea kaipaa ja jokainen siitä unelmoi että jos joutuu ryystämään
viimeiset happimolekyylit muovikorkista ja jatkamaan likavedyllä niin oli oma vika.

Kuulumme samaan galaktisten kattojärjestöjen liittoon Yksityiset kiertoradat ry:n, Vesiplaneetat ry:n, Auringonomistajat ry:n ja IsoImuriRobottiMaido ry:n kanssa.

Pörssihapen hinta tänään: 64 535,82 ihmistyövuotta per elinkuutio.
Pörssihapen hinta huomenna: 129 071,64 ihmistyövuotta per elinkuutio.

Vaihda nyt Premium-tasoiseen kuukausi-ilmatilaukseen ja hyödynnä huippuedullinen AdoreDayLight StarShowTime kytkytarjouksemme suoratoisto-auringonvaloon c-nopeusluokan avaruuspeilistä! 🌞😍🙈😎

Top kun

hädässä metsä tunnetaan
happamia sinne huudetaan
joka toiselle pienikin ponnistaa
moni kakku kiittää mitä tipahtaa
rehellisuus maan repii
työ tekijäänsä niittää
ei auta itku kun lihava riita
sanoi mummo top kun riittää

kurr nyaa riittää
top kun riittää sanoi kissa kun markkinoilla hännän
kun riittää kurr nyaa niittää top kun riittää sanoi kissa
kun markkinoilla hännän pyyhkii

Hätä ei ole tämän parempi pyy
ei se pelaa joka joskus jyvän löytää
siinä paha missä pata kattilaa
älä nuolaise seppää syntyessään
ei oppia ikä minkä nuorena
ei työ vara venettä vanhassa
ei suo siellä jos ei mies nimeä
ei omena puusta ilman kolmatta

kun riittää hötötötö riittää
top kun riittää sanoi kissa kun markkinoilla hännän a-a-aa

parempi katsoa kun aikainen lintu
ei savua ilman yksi pääsky
ei kissa käskemättä sanoi
mummo top kun paistaa risukasaan
hätä keinot säkissä ei ojaan kaada
löytää se sokeakin merta edemmäksi
minkä nuorena haukkuu käskemättä
ruoho on vihreämpää silkkoa sisältä

kun riittää kurr nyaa nyaa
top kun riittää sanoi kissa kun markkinoilla hännän pyyhkii

tyhjästä rohkea tekijäänsä neuvoo
vanhana sopu sijaa ei tasan käy ylpeys
parempi pulkassa vanha suola
sanoi kettu ei hätä ole tämän parempi pyy
ei auta litku markkinoilla nostaa
kissa kuumaa häntää kun kiitoksella pöytää

 

 https://www.udio.com/songs/8ZqvFifov8doojEeXjp8u9

 

"Se omena päivässä älähtää, joka koko korin katajaan kalahtaa." 

- Alberto Eisenstein

 

Mielikuvitus ei riitä (dissosiaatio)

mielikuvitus ei riitä
mut kuvittele että riittää
inhoat biisiä ja yhtyettä
mut kuvittele että tykkäät
elä toisenlainen elämä
kaukana nykyisestä
työnnä tyytyväisenä
pakotettua tuplariimiä
kuvittele meidät siellä
kaatuneina Raatteen tiellä

kuvittele bassokuvio ja rumpusetti
joustava murtosointu ja kaikuefekti
kuvittele sanoitus ja sanojen rytmi
arvaamaton virtaus ja sillankaari
raita tulee valmiiksi kuin Piippolan vaari
kuvitellessa kaikki tulee tehtyä
ei tarvitse oikeasti mitään tehdä
kunhan vaan kaavailee niin tää on tässä

kuvittelen tekeväni laulun
kuvittelen laulavani sen
kuvittelen sen menevän näin
että lala-lala-laa otan kymmenen
hallusinoin taustabändin
kuvittelen vippiyleisön ja mikkiständin
kuvittelen helteen ja kesäfestivaalit
kuvittelen teidät katsomoon

kuvittelen fedoran ja luotiliivit (ja paljon rahaa)
taustakankaalla lukee Salametsästäjät (tai sitä rataa)
kuvittelen reaktiot ja arvostelut (kuuntelematta paskaa)
osa tykkää ja osa ei, osa on että ihan okei (mut oikeasti ei)
kuvittelen että joku vihaa aivan äärettömästi
kaikkia ei voi miellyttää edes kuvitelmissa
kuvittelen että joku väijyy nurkan takaa
joitakin sekopäitä voi miellyttää ihan liikaa

hittifantasia on kymmenen kautta kymmenen iisisti
tätä ei tarvitse toteuttaa oikeasti
aistiharhat on kymmenen kautta kymmenen tarvitse
toteuttaa tosissaan toteutus oikeasti

kuvittelen liikkuvani pinnallisissa piireissä
kuvittelen lomailevani eksoottisessa kaukoidässä
ja tahdonkin jättää tämän pelkäksi kuvitelmaksi
koska todellisuus on täynnä kusipäitä ja malariahyttysiä
kuvittelen turistimatkan menestykseen
ja miltä tuntuu kun kaikki menee
kuvittelen ettei kukaan enää muista
aina tuotetaan lisää yhden julisteen ihmeitä
kuvittelen vanhenemisen, sairastumisen, kuoleman
kuvittelen maailman jatkavan ilman minua
kuvittelen vain jotta ei tarvitse oikeasti kokea
menestyksen aiheuttamia ikäviä lieve-ilmiöitä

sillä siitä lähdetään että mielikuvituksessa mikään ei riitä
ja jos mielikuvitus ei riitä on pakko tehdä jotain oikeasti
siitä lähdetään että mielikuvituksessa kaikki onnistuu
ja oikeasti tehdään vain jos mielikuvitus loppuu
tätä ei tarvitse toteuttaa käsinkosketeltavasti
summittainen kuvitelma on kuvitelmaa parhaimmillaan
kuvitelma on kuvitelmana viisi tähteä viidestä
ei takuuvarmasti tarvitse aitototeuttaa tosioikeasti

kuka tahansa voi kuvitella samat kortit
joten ei tarvitse vaivautua jakamaan
kuvitelma on yksi monesta kymmenestä
nostat vain top ykkösen pakan päältä
kaikki kortit ovat yhtä hyviä
kaikki vastaukset yhtä syviä
millään ei ole todellista merkitystä
kuvitelmissa kaikki on kultalevyä

mielikuvitus ei riitä
mut kuvittele että riittää
kuvittele ettei ole taivaanrantaa
kuvittele maailma ilman uskontoja
ei raamattua ei koraania ei tooraakaan
kuvittele abstrakti antiikinaikainen
valtakunta joka ei koskaan romahtanutkaan
kuvittele kaikki maailman ihmiset
huolehtimassa omista asioistaan
hallusinoi olosuhteet parhaimmillaan
ja työnnä meidät sinne
työnnä meidät sinne sotkemaan

en kuvittele katumaastureita enkä yksityislentokenttiä
kuvittelen kattavan joukkoliikenteen ja pyöräilyreittejä
viihtyisän kävelykeskustan ja pieniä erikoisliikkeitä
uusia kohtuuhintaisia kaupungin vuokrayksiöitä

minulla ei ole keuhkosyöpää (hell yeah)
en asu kiinalaisella kaatopaikalla (yee haw)
minulla ei ole kroonisia kipuja (ouch oww)
en ole lapsityöläinen Madagaskarissa (womp womp)
uusvilpittömyys heilahtaa jälki-ironiaksi
ja kimpoaa parodiana takaisin mut siedän
koska teennäisemmät ajat on tulossa sen tiedän
jokainen tykkäykseni on vahinkoklikkaus
talvehdin tulessa ja tanssin alkuaineissa
ilmapiiri on kuin irtokarkki taskussa
jälkeenpäin olo on kuin festarialueen
parkkipaikalle pahoinpidellyllä irtolaisella

tosimaailmalle annan arvostuspisteitä kymmenestä vain yksi
ja persoonallisuushäiriön täsmällinen määritelmä on skitsoidi
mielikuvitusmaailma saa kymmenen kautta kymmenen helposti
koska satunnaisia päähänpistoja ei tarvitse ilmestyttää oikeasti


Artist: Salametsästäjää raateleva leijona
Track: Mielikuvitus ei riitä (dissosiaatio)
Album: Balls Deep In Pohjois-Pohjanmaalla
Label: Riskialttiit klikkaukset

Improvisaatioraadelmia saaliskappaleesta Gasellit – Kuvittele meidät siellä

Jääkarhukatse

”Haluatko kehittyä paremmaksi jäänsyöjäksi?”
Enpä ole koskaan ajatellut asiaa siltä kannalta.
Onko mitään tarvetta syödä jäätä paremmin?
Mitä jään syöminen paremmin edes tarkoittaa?
Pureskelenko juomalasin pohjalle jäänyttä jääpalaa
vai sulattelenko siirapilla makeutettua jäähilettä?

En syö jäätä kilpaa, en imeskele jääpuikkoja työkseni.
En ole ylpeä jääpaloista mukissani enkä niitä häpeä.

Välillä on vain luonnollinen tarve syödä jotain
ja se jokin voi olla vaikka kuutioitua jäätä.
Vai lasketaanko syötäväksi pelkkä vesijää?
Onko mikä tahansa pakastettu neste syötävää?
Kun jääpuikko putoaa kauluksesta sisään
ehkä maailma kohtelee sinua oikein, tiedäksää?

Kenties joskus voit nukkua jäänestoaineiden seoksessa
kokonaisvaltaisesti ymmärrettynä ja ikuisesti lasitettuna.

Puhummeko edes jäänsyönnistä kirjaimellisesti
vai onko tämä kätketty vertaus itseilmaisusta?
Onko tulevaisuuden ihmisten sivutehtävä keksiä
sanat kuvailemaan tämän päivän kidevalikoimaa?
Oliko aliajatus tuotteistaa välinpitämättömyyden
ruuhkahuippu esiintymismahdollisuuksiesi lippulaivaksi?

Täytyykö elämysvalaista ylituotettua epäsuomea, minipuhua
antijäätävää sanarihkamaa kohti oletettua ahaa-opetusta?

Joudummeko kirottuina nyt elämään nykypäivän
kuvakuunnelmia jääleivosten luokkamääritelmistä
ja ylläpitämään johdonmukaisesti keskinkertaista
alustusta arkipäivän tavanomaisesta tyytyväisyydestä
kunnes päätuotos menettää kaiken yksilöllisyytensä
ja muuttuu vastaavuutensa näköiseksi jäljennökseksi?

Ehkä tässä pystyjääkahvittelen etten heittäisi jäätävää kuittia
pohjille, että täällä oli lämmintä kunnes sinä astuit sisään.

Tervehdys epäsuomi, jääkarhun loputon tuijotus, puistatus.
Loputon lohduton tuijotus, kesto viisi sekuntia.

Yksisuuntainen ikkuna

yksin keskellä metsää
mitä se siellä
onko tämä jumpscare
talo kallion reunalla
valoton puumajakka
mies keskellä tietä
mene pois edestä
oletko joku mielipuoli
kaikki lyhdyt sammuvat
yllättäen kasvot heijastuksena
kallionpuoleisessa ikkunassa
ohivilahtavassa metsässä
tuntematon hahmo viitassa
mitä se nyt aikoo mitä se
aikooko se nouseeko se puuhun
olemattomassa kuunvalossa
sinun täytyy oikeasti lopettaa
viimeistään näillä puheilla
ja opetella olemaan
ystävä eikä vihollinen
sinun täytyy opetella olemaan
musta sarvihirviö metsässä
juuriltaan korkattu mänty
tämän ruohomuurin ympärillä
näiden hentojen kukintojen alla
merkitys on ohimenevää
vähäpätöisyys pysyvää
leikkaus mustaan

viisi kädet ylhäällä
neljä ulos metsästä
kolme ilman aseita
kaksi vanhaa tuttua
yksi rakentaa pesää
yksi yksin rakentaa
kaksi vailla mieltä
kolme sisällä piilossa
neljä väriin kätketty
viisi tanssii lasta

viisi kysyy lupaa
neljä lupaa näyttäytyä
kolme ei tottele
kaksi ei osaa totella
yksi vertaa toista
yksi väri punainen
kaksi toistaa valmista
kolme istuu vinossa
neljä katsoo kieroon
viisi kerjää sääliä

eikä tarvita kuin yksi
ja kohta niitä on kaikkialla
epäiltyjä tunnistusrivissä
poikkeuksia päätöksissä
eikä siinä ole mitään outoa
yhdessäolo on yleistä
liikumme samoissa piireissä
intohimo voi olla tiukalla
mutta kiintymys ei saa katketa
aurinko kääntyy kerran
näen punaista puutarhassa
aurinko kääntyy toisen kerran
näen edelleen punaista puutarhassa
tuplapotkitte itseänne polvilumpioihin
viiltelette keuhkoja poloniumseoksella
vaan omapa on häpeänne ja asianne
niin kauan kuin pysytte omissa oloissanne
kakku ei ole este eikä mikään
kakku ei ole poikkeus enkä minäkään
toivon että voisin tuntea kiintymystä
mutta ennen sitä sinun täytyy lopettaa
sinun täytyy opetella olemaan
ambulanssi ilmestyy pihaan
siellä se hoitoyksikkö taas seisoo
kuollut sotilas kääntää päätään
kaksitoista kravattia kaulassa
että zan-zaga-zang pojat
piippaan teiltä puolukat nenästä


Yksi väri punainen -trilogian osa III.

Näen punaista puutarhassa

ympyrä on täydellinen
kristalli muuttuu kirkkaaksi
aurinko kääntyy ensimmäistä kertaa
työntyy aidan läpi ja tuijottaa
kun ihmiset syvältä metsästä
tulevat pihaan ja pullistuvat hiljaa

utuiset miehet sumuisine kasvoineen
tulevat metsästä poliisin kutsumana
hitaasti takaperin kädet ylhäällä
mustavalkoisessa maailmassa
naamasta valuu punaista verta
murtunut nenä on uusi kokemus

ymmärrys on mahdotonta
kannattaisi totella käskyä
tummat siluetit taustavalossa
rahisevat mataliksi muunnettuina
sarkastiseen sävyyn vannoen
kostoa samean sermin takaa

mistä ne tänne aina tietävät
luulisi että on helpompia kohteita
onko taustalla joku vanha kauna
joku henkilökohtainen vendetta
ei millään jaksaisi katsella
kuunnella näitä kurkkulauluja

tulevat joka ilta tähän osoitteeseen
kuin antiikin pilarit merenpohjassa
muinaisen temppelin sijainti
haudassa valtameren raunioilla
valtavirran sitkeässä vajoamassa
sellaisia ihme taapertajia

lokikirjassa kaikki yksityiskohdat
syöksyvät ulos auringosta
huojuvien hopeakoivujen tahdissa
ja katoavat tekemättä vaikutusta
että patpat patpatipat
gangan ei voi olla hungan

 

Yksi väri punainen -trilogian osa II.

Miehittäjä ja mäkitupalainen

haluatko nähdä verta haluatko nähdä sitä
alatko minulle turpoilemaan
kissanpentunen leikkii nastoilla
sokea tarjoilee härälle rommia viimeisen
syntymäpäivänsä painajaisessa
mitä siinä pokkuroit etkö sano vastaan
onko pirivieterillä hautaan kiirus
kaipaako poika niin kovasti remonttia
että kysyy johtopihtejä lainaan
juokse hiukkanen nuotioon
painu kepakko hiillokseen
sinäkin hapankorppua rouskuttava
kassakuittien säästelijä
avoimen suuaukon esittelijä
mene lypsämään henkilöautoa
taskujalkainen purkkapaperinhypistelijä
kertaalleen jauhetun purkan jauhaja
pian paiskataan syljettyä kättä
mäkitupalaisen rapisevasta nahasta
revitään kohta kapeaa kaistaa

mitäsyhtikäsmustikkamiekkailua
saisi tuollakin sotkulla pohjustaa
ohikulkija tulee toisen laukkua purkamaan
että haluan tutustua toveriin
kertakaikkiaan ihme taapertajia
mistä tämänkin tarran sait kiväärinperään
lensikö tuulen mukana niityltä
ja siksi suosikiksi nousi
revi pois tuommonen puuskanpudoke
sadettakin riepoo toisten irrannel
lähdittekö omin koivin kerrankin
tositodistamaan ilman paitaa
ja housut kurassa koko jengillä
saatte kyllä keskenänne piilosta leikkiä
ja piilossa saatte keskenänne tapella
ei meillä sellaista katsella
enkä minä mikään poikanen ole
vaan huivi-ikään ehtinyt sotamaatuska
että kotkot kotkotikot mitäs siihen sanot

Yksi väri punainen -trilogian osa I.

Manata apuolento (säkeistöjumitus)

En ole tullunna tänne minä rauhoittumaan
olen tuonut miekan ja tullut miekkailemaan.

En ole tullunna tänne minä syömään ja juomaan
olen tullut nuuskimaan ja sylkemään lautasliinaan.

En ole tullunna tänne minä leikkimään sirkusleikkejä
olen tullut tänne osoittelemaan ja moittimaan ihmisiä.

En ole tullunna tänne minä etsimään yhteisymmärrystä
enkä sopusointua vaan esittämään tiukkoja kysymyksiä.

Mistä lähtien tällä mopolla on keulittu rappusia?
Mistä lähtien tällä aseella on kiskottu pääosumia?

Kuulemma kuuminta hottia ikinä,
mutta en saa itkusta selvää.

Onko tuottaa sirpaleisempaa settiä,
änkytyksestä ei ota selvää.

En ole tullunna tänne minä synkkaamaan
tempoa omasta vapaasta tahdostani

vaan olen vastahakoisesti ilmaantunut
kutsuntajärjestelmän painostuksesta.

Tullunna tullunna tullunna tullunna
tänne tänne tänne tänne
tullunna tänne tullunna tänne
tullunna tänne

ole
tullunna
tänne

Vieras on tullut ja on kuin kotonaan
vieras on enemmän kuin kotonaan.

Ei ole tämä paikka ennestään tuttu,
ei niinkään tuttu kuin vähemmän vieras.

Hän mennee ja tehnee mitä tahtonee,
vieras mennee ja tehnee mitä kerkee.

En ole tullunna lainaamaan voimaani
vaan kertaamaan muodon vuoksi.

Tullunna tullunna tullunna tullunna
tänne tänne tänne tänne
tul-tul-tul-tul tä-tä-tä-tä tä-tä-tä-tä
tullunna tänne

Ennät
annullut
elo ne

En ole tullunna tänne minä viihtymään
olen tullut pisteyttämään ja arvostelemaan.

En ole tullunna tänne minä viekkaudella vaan
vääryydellä teidän huonettanne tuomitsemaan.

En ole tullunna keräämään suosionosoituksia
vaan mestaroimaan keskustelua ja sulkemaan porttia.

En ole tullunna tänne minä turhan tähden,
olen tullut vain käymään ja sitten lähden.


OG: Jack Depp – Disciple of the Curse Center