10.2.24

Näen punaista puutarhassa

ympyrä on täydellinen
kristalli muuttuu kirkkaaksi
aurinko kääntyy ensimmäistä kertaa
työntyy aidan läpi ja tuijottaa
kun ihmiset syvältä metsästä
tulevat pihaan ja pullistuvat hiljaa

utuiset miehet sumuisine kasvoineen
tulevat metsästä poliisin kutsumana
hitaasti takaperin kädet ylhäällä
mustavalkoisessa maailmassa
naamasta valuu punaista verta
murtunut nenä on uusi kokemus

ymmärrys on mahdotonta
kannattaisi totella käskyä
tummat siluetit taustavalossa
rahisevat mataliksi muunnettuina
sarkastiseen sävyyn vannoen
kostoa samean sermin takaa

mistä ne tänne aina tietävät
luulisi että on helpompia kohteita
onko taustalla joku vanha kauna
joku henkilökohtainen vendetta
ei millään jaksaisi katsella
kuunnella näitä kurkkulauluja

tulevat joka ilta tähän osoitteeseen
kuin antiikin pilarit merenpohjassa
muinaisen temppelin sijainti
haudassa valtameren raunioilla
valtavirran sitkeässä vajoamassa
sellaisia ihme taapertajia

lokikirjassa kaikki yksityiskohdat
syöksyvät ulos auringosta
huojuvien hopeakoivujen tahdissa
ja katoavat tekemättä vaikutusta
että patpat patpatipat
gangan ei voi olla hungan

 

Yksi väri punainen -trilogian osa II.

Ei kommentteja: