Sisälläni on leijuva liekki, liekki joka ei kosketa mitään
olet jo nähnyt siitä enemmän kuin olisin tahtonut näyttää
älä ruoki liekkiä yhtään, se polttaisi kaiken tieltään
turhaan hierot käsiä yhteen, liekistä ei riitä lämpöä
unohda synkkä kaipauksesi, kuoreni on oltava kylmä
roihu voi syttyä äkisti ilman mitään varoitusta
levitä tuulen mukana, kipinöidä kuivassa maastossa.
Sisälläni on leijuva liekki, ihan pieni ja koskematon
suojelen sen puhtautta, pidän sitä turvassa
joskus haluaisin päästää irti, koskettaa kerran kaikkea
mutta palan säästöliekillä, en sytytä lyhtyjä
olen turvaton majakka, liian himmeä kääntämään laivoja
ehkä avaudun vanhuuttani, kun on sen aika
kun kaikki tukikohtani tuhoutuvat, eikä sillä ole enää väliä.
Sisälläni on leijuva liekki, kulumatta palava tuli
pelko on paras ystäväni ja pelkään päästää irti
se ruokkii itse itseään, elää varjona valon virrassa
hitaasti syttyvä tähti, kauan palava kynttilä
itken vähän tai en ollenkaan, palan kunnes tukehdun
syön vähän ja liikun hitaasti, silloin kun liikun
palan kulumatta, loppumattomana räjähdyksenä.
Sisälläni on leijuva liekki, liiku tai sinuun osuu
olen ikuisen liekin vartija, liekki on osa minua
kannan soihtua sydämessäni, pidän sitä tallessa
säästä kauniita keuhkojasi, älä puhalla hiillokseen
joskus haluaisin päästää irti, kieriä kuivissa heinissä
mutta liekki on aina vakaa, muistosi himmenee itsekseen
pidän kiinni narusta, katselet minua kuumailmapallosta.
Et voi tulla mukaani etkä halua päästää irti
pallo on sileä siili, laivani on lähdössä
suret lähtöä valmiiksi, vedät liekkiä lähemmäs
mutta välillämme on jo tuhansia tyhjiä istuimia
ruumiit kelluvat verkkaista jokea pitkin mereen
kaikki tukikohtani tuhoutuvat, sillä ei ole merkitystä
mieluummin menetän sinutkin kuin annan liekin kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti