Toivottavasti kukaan ei ammu matkalla selkään

Metsästäjät kapuavat puukasan laelle
ja raivoavat kirkuvina soihtuina.
Kalastajat menevät merelle veneillä, 
jotka eivät kestä suuria laineita.

Aikojen viedessä hiukset ja hampaat,
nähdessään säälin lastensa silmissä,
on vanhuksen ymmärrettävä lähteä
pitkälle vaellukselle vailla paluuta.

Lopun vääjäämättömästi lähestyessä
pakkaan kuluneimmat työkaluni
ja suuntaan kohti kaukaisia huippuja
etsimään railoa mihin paleltua.

Mikään määrä onnea ei auta,
kaikki täältä katoavat joku päivä.
Toivoa ilman ja tyhjän tähden
raavin seinämästä jääkiteitä.

Viimeisenä tekonani tahdon sammuttaa
uteliaisuuteni valvomalla kaiken yötä
odottaen auringonnousua korkeuksissa,
joissa ei yksikään elävä olento selviä.

Sieltä missä ei ihminen kulje eikä elä
ei ruumistani kukaan koskaan löydä.
Siellä olen pysyvästi katseilta piilossa
ikuisesti unohdettuna ja nimettömänä.

Tuijotan loputtomia tähdenlentoja,
ikuisuuden rajattomia rantakivikoita,
korkeuksiin sinetöitynä salaisuutena,
joka ei paljastu sattumalta lumen alta.

Satunnaiskohtaaminen kaupunkiympäristössä

Humalainen mies tuli vastaan alikulkutunnelissa 
ja kysyi kerjäänkö turpaan, haluanko tapella.

Vaikka vastasin että en, oli hän jo lyöntiaikeissa,
mutta yhtäkkiä kännykkä putosi miehen taskusta.

Sanoin miehelle, että sulla putosi kännykkä maahan
ja mies pysähtyi, mietti hetken, ja kumartui sitä poimimaan.

Ajattelin, että ehtisin nyt juosta karkuun tai potkaista,
mutta mies kysyikin yllättäen tiedänkö mitään puhelimista.

Oli ostanut eilen käytetyn kännykän kaverilta,
mutta mikään nappi ei toiminut, ruutu oli jumissa.

Huomasin heti, ettei kännykkä ollut aito eikä oikea
vaan muovinen esittelykappale myymälätelineestä.

Kerroin, että hänelle on myyty lelukännykkä
ja ruutu ei toimi, koska se on pelkkä tarrakuva.

Mies kiroili viheliäistä petturia, kiitti minua avusta
ja käveli pois aikeissaan hakata huijarikaverinsa.

Jälkeenpäin ajattelin heittäneeni kriittisen onnennopalla, 
koska lelukännykkä putosi juuri sopivalla hetkellä.

Ensireaktioni väkivallan uhkaan ei ollut pelko vaan empatia,
koska tuossa kunnossa miehestä ei ole kenellekään vastusta.

Hän luultavasti häviää tappelun huijarikaveria vastaan,
eikä voi edes soittaa itselleen ambulanssia.

 

 

Kivisota

Naapurin poika ehdotti, että leikitään kivisotaa.
Joka itkee ensimmäisenä häviää.

Käytin laudanpätkää kilpenä ja
torjuin kiven, joka lensi päin naamaa.
Otin kiven käteen ja tein hämäysheittoja,
mutta naapurin poika juoksi karkuun kotipihalle.
Sieltä se huuteli, että sen serkku osaa karatea
ja tulee huomenna hakkaamaan minut.

Aamulla poika tuli serkkunsa kanssa kylään,
mutta serkku ei halunnutkaan tapella.
Pettyneenä pudotin kiven maahan.

 

Ota yksinäinen tie (laulu)

Etsi syrjäinen katu, mene yksin.
Valitse hylätty tie,
etene yksin.

Riko pyhä merkki, irrota se heti.
Aseta lohduton sijainti, 
mene yksin.

Et ole yksin tässä paikassa,
joku täällä vastustaa sinua.
Et ole yksin tässä paikassa,
sinun täytyy taistella.

Et ole yksin tässä paikassa,
vielä joku vastustaa sinua.
Et ole yksin. Et tässä paikassa.
Sinun täytyy taistella.

Etsi syrjäinen kuja, mene yksin
Valitse pimeä polku,
mene yksin

Painotan tätä asiaa, kaikki ovet sulkevaa.
Aseta synkkä suuntima, 
mene yksin.

Auringon noustessa arkussa
voit odottaa vierasta.
Hopealasi ei heijasta, eikä
veden virtaus painosta.

Varjoton ja vaurioton, 
liekin tullessa aineeton.
Kylmän ulkokuoren alla on
turvallista ja lämmintä.

(Tuossa on varjo, mitä odotat?)

Et ole yksin tässä paikassa,
talon ovi on avoinna.
Et ole yksin hento ja vapaa,
vielä joku vastustaa sinua.

Miksi lähtisin ulos
nähdäkseni kuvia sisältä?
Miksi katsoa vanhoja ja sairaita,
kun tuoreitakin on tarjolla?

Karhumatto lattialla, 
arkku oksista ja savesta.
Tarvitset kutsun sisään astua,
itse et voi avata ovea.

(Tuossa on varjo, mitä vielä etsit?)

Hän on jälleen tajuissaan 
ja näkee kaiken mitä on tehnyt.
Hän on odottanut niin kauan 
ja tahtoo tietää mitä on tekeillä.

Onko tämä nyt viimein se
juttu mitä hän on aina etsinyt?
Muoto on jälleen kiinteä,
mutta hahmo ei pysy selkeänä.

Elämän ja kuoleman välissä
ei pääse eroon nälästä ikinä.
Näet läpinäkymättömän ikkunan
ja piirrät huuruun hymynaaman.

Käänny ympäri ja lähde,
jos et välitä taistella.
Valtaa oma rauniolinnasi,
vähäisempi vampyyri.

Etsi valoton polku, mene yksin.
Valitse autio suunta,
mene yksin.

Tuhoa pyhä merkki, tuhoa se.
Ota yksinäinen tie
ja mene.


Kappale: Opastuslaulu vastakäännetylle jälkeläiselle
Albumi: Sisäänpääsy ehdottomasti evätty
Genre: sohjoinen suogrunge tai rauniolinnaproge

Kokonaisratkaisu ääriongelmiin

Ota silmä käteen ja katso, 
ota aivot narikasta ja arvostele,
kallista korvalehtesi medaljongeiksi: 
virtuositeetti itsessään ei leikkaa satunnaisen
ohikulkijan mielipuolista välinpitämättömyyttä
vaivannäkösi sabluunaksi.

Naiivi olettamuksesi, että asenteesi
on lähtökohtaisesti rationaalisempi
on henkilökohtainen sokea pisteesi.
Asettamasi negatiivinen lähtoviiva
on ennakkoasenteellinen katvealue, 
yhteismielen ylitsevuotava poikkeama.

Jos odottamasi vastaus
on kyllä, lue huuliltani: ei.
Mieluummin puhdas ei.

Kun olet paras siinä mitä teet, 
luulet että kaikki haluavat
sinulta lisää juuri sitä, 
ja oletat kaikkien kuiskailevan
kuinka paljon samaa voisit tehdä, 
etkä ehtisi tehdä mitään muuta,
etkä joutuisi selittelemään.

Mutta ei.

Sinun täytyy palata juurillesi
ja hiipiä pimeässä studiossa
kuin viidakosta salakuljetettu simpanssi –
pystymetsästä revitty ihmisapina, 
joka osaa viittoa vain yhden lyhyen sanan
kerta toisensa perään, kädet kohotettuna, 
kämmenet kuulijaa kohti: 

ei.

Jos heität keittoon liian monta maustetta, 
soitat kappaleeseen liian monta filliä,
puhut pian juhlissa kuin luennolla. 
Jos kuvittelemasi primitiivinen vuoristokiipeilijä
joutuu ponnistelemaan rystyset valkoisina ja kynnet verillä, 
jotain on mennyt pahasti pieleen.

Jos tarjoilemasi juoma on pelkkää tiivistettä, 
nauttija hakee keittiöstä lantrinkia ja patsastelee
pylvään vieressä huojuen tuulettimen tahtiin.
Jos yrität kertoa kaiken yhdellä sanalla
ja kertomuksesi hajoaa yhtä kirjainta vaihtamalla, 
aikaansaannoksesi eivät kuulu seinälle.

Jos huomattavin tarjouksesi on myrkyllisen optimistinen joo,
tulevaisuudentoiveissani siintää vain
ihmiskäsin koskematon ei.

Mieluummin äkkijyrkkä kieltävä vastaus
kuin liejunsamea ehkä – puhtaasti viivoitettu, 
tasareunainen, harmoninen, lasinkirkas

ei.

Mieluummin puhdas ei.

Kenties tahdon lähestyä ihanteellista tilannetta, 
jossa valitsen oikein koska se on oikein
riippumatta siitä missä olen ja mitä teen
ja millaisiin ongelmiin valinnoillani joudun.

Tällaiseen valinnanvapauden ylellisyyteen
ei sopimuksiin sitoutuneilla ole varaa,
joten en aloita, en suostu, en allekirjoita –
en tee periaatteitani rajoittavia poikkeuksia.

Tahdotko kuulla mitä olen mistäkin mieltä?
Vastaukseni on ilmeetön ei, välitön ei,
puolustukset ohittava ei.

Haluatko tietää mitä mikäkin otos tarkoittaa?
Vastaukseni on ehdoton ei, epäneutraali ei,
jäätävän kuumeinen ei.

Katso kaukoputkella tai suurennuslasilla,
näkökentässäsi on yksi lopputulos: 
absoluuttinen ei.

Mitä ovat monoliitti, sormus ja rasia?
Kiinni ja tyhjät, yön ylle lukitut portit?
Vastaukseni ovat ei, ei, ja vielä ei.

Lopulta ymmärrät – mieluummin puhdas ei.

Jos ainoa oma ajatuksesi on mistä saat
seuraavan juovuttavan iskun vahingoniloa,
osut välittömästi kykyjesi kattoon;
kuuntelet musiikkia kuin nyrkkeilymatsia.

Soitat kaikki nuotit, mutta yksikään ei paina mitään.
Vailla harkintaa luovutat päätösvaltasi viimeiseen
sovitelmaan ja kärsit suorista seurauksista.

Periaatteisiin tarrautuminen ei tuo ruokaa pöytään, 
mutta osoittelet ja arvostelet juoksuhaudoissa
makaavien valintoja etuoikeutetusta taka-asemastasi.

Mutta jos kysyt minulta, tiedät mitä on tulossa.
Vastaus alkaa e-kirjaimella.
Kyllä, vastaukseni on ei.

Jos luulet, että keppi motivoi minua mihinkään
muuhun kuin tarttumaan keppiin ja lyömään
tuplana takaisin, olet saapunut väärään naapurustoon.

Jos pyydät tekemään hiljaisen kompromissin
ja myöntämään, että valoja on viisi kappaletta,
rauhansopimusta ei synny.

Jos luulet, että salaliittonne pysyy
salaisena, minulla on uutisia:
ei.

Saviruukkuun puutikulla kaavittu
koristenauha toistaa sulautettua
kirjoitusmerkkiä: EI.

Syyt: ei.
Seuraukset: ei.
Kuninkaita: ei.

Lukitsen vastauksen: ei.
Ei, ja avaimet lähimpään tähteen
ja tähti mustaan aukkoon.

Ulkoavaruudessa kiitää
kultalevyllä viimeinen,
lopullinen viesti: 

 

ei.

 

 

Heippalaput

1.
Hei naapurit!

Rappukäytävässä on ollut viime aikoina
todella pistävä tupakanhaju, joka leviää
myös muihin asuntoihin aiheuttaen
merkittävää hajuhaittaa ja terveyshaittaa.
Olisi reilu homma, jos lopettaisitte polttamisen
sisätiloissa, parvekkeella ja ulko-oven edessä.


2.
Hei naapurit! 

Naapurisovun ylläpitämiseksi olisi kohteliasta,
jos tupakoisitte vain piha-alueella olevalla
tupakointipaikalla, jonka tunnistaa opasteista
sekä tuhkakupin ympärille järjestetyistä penkeistä.
Ei sisällä asunnossa, ei rappukäytävässä,
ei tuuletusparvekkeella, ei ulko-oven edessä.


3.
Hei naapuri,

luuletko olevasi viekaskin ninja, kun hiippailet
sukkasillasi tuuletusparvekkeelle keskiyön jälkeen
rappukäytävän valoja sytyttämättä?
Sinut tunnistaa heti hajusta ja läpivedosta.
Etkö osaa edes sulkea parvekkeen ovea perässäsi?
Löyhkä leviää joka kämppään ja lämpö karkaa pihalle.


4.
Kuuleppa itänaapuri,

tässä talossa asuu muitakin ihmisiä kuin sinä.
Luuletko, että ne tupakointikieltotarrat on
huvin vuoksi liimattu kaikkiin oviin ja ikkunoihin?
Jotkut meistä saavat herkästi hengitystieoireita.
Tästä lähtien menet pihalle pilaamaan keuhkojasi
ja opettelet sulkemaan yhteisten tilojen ovet perässäsi.


5.
NYT VITUN KUSIPÄÄ

POLTAT MITÄ POLTAT EI KIINNOSTA VITTUAKAAN
ONKO TUPAKKAA VAI KUKKAA VAI VAPEA
VAAN JOS SE SAATANAN SUITSUKE VIELÄ TUNKEE
MEIKÄLÄISEN ILMATILAAN NIIN LAITAN
VIESTIÄ ISÄNNÖITSIJÄLLE JA POLIISILLE
JA SOITAN ARMEIJAKAVERIT KYLÄÄN SAATANA


6.
Hei naapurit!

Pahoittelemme viime yönä kuulunutta kovaa meteliä
parvekkeella, rappukäytävässä ja sitten piha-alueella.
Järjestimme tur pienet tuparit uusimman naapurimme
kunniaksi ja hänellä lähti hieman näppäimet läppäristä.
Noudattakaamme yhdessä sovittuja järjestyssääntöjä
asumisviihtyvyyden varmistamiseksi myös jatkossa.

Tarinan yhteydet todellisiin naapureihin – eläviin, kuolleisiin, fyysisesti vammautuneisiin tai vertauskuvallisiin – ovat sattumalta samankaltaisia. Hahmot ovat mielikuvituksen tuotetta, vaikkakin kuvatut yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ongelmat ovat valitettavan todellisia.

 

Jokainen askel on liikaa (iskelmä)

Päivät ne menee nopeaan, ei kangastuksesta kiinni saa.
Hiekka polttaa jalkapohjaa, ei kulkija toista kohtaa,
mutta muistoa menetetyn maailman silti kunnioittaa
ja uhraa viimeisen vesitilkan hiekkaan.

Päivät menee nopeaan, ei kangastuksesta kiinni saa
kun tätä loputonta autiomaata taivaltaa.
Ei hiekkakasaa toisestaan voi erottaa,
kun hautaansa luuranko ratsastaa.

Ja siinä paimentolainen seisoo ja laulaa, 
ja soittaa eksoottista instrumenttiaan.
Kertoo kadonneista kulkijoista tarinaa,
vaikka seison siinä hänen takanaan.

Jokainen askel on tuskaa, jokainen askel sattuu.
Kun tätä autiomaata taivaltaa, ei hiekanjyvää toisestaan voi erottaa.
Jokainen askel on liikaa, jokainen askel silkkaa piinaa,
ja hiekan takaa paljastuu vain lisää hiekkaa.

Pilvetönnä aurinko paistaa, ei kangastuksesta kiinni saa,
hiekka raapii jalkapohjaa, ei varjo anna suojaa.
Niin ikuisesti saa haamuna autiomaassa taivaltaa
ja haihtuneena mieli saa pilvilinnaa rakentaa.

Ja joka toinen ihminen on laudan arvoinen.
Ja joka toinen astia on särkyvää.
Ja jokainen kaukaa katsottuna vaan
omaa loputonta autiomaataan taivaltaa.
Ei voi kulkijaa toisestaan erottaa,
vaikka kuinka läheltä yrittäisi kurkistaa.

Jokainen askel on tuskaa, jokainen askel sattuu.
Kun tätä autiomaata taivaltaa, ei hiekanjyvää voi toisestaan erottaa.
Jokainen askel on liikaa, jokainen askel silkkaa piinaa,
ja hiekan takaa paljastuu aina vain lisää hiekkaa.

 

Udio-versio

Jatko-osa Atlantiksen Sanomille 

 

Me kaikki murhasimme Gaius Julius Caesarin

Ei kaiken tarvitse olla jotain Himalajan supervoiteluainetta
suljetun keskusteluryhmän eliittilistalta.
Nyt tarvitaan normaalia lääkettä normaalista apteekista,
jota suosittelevat alan ammattilaiset ja arkijärki.
Meillä on tässä todellinen hätätilanne
eikä mikään koeluonteinen spektaakkeli.

Ei tästä pidä yrittää vääntää ammattiurheilua,
ei tämä ole mikään innovatiivinen bisnesidea.
Ei tämä ole hyvä bändinimi tai elokuvaotsikko,
ei tästä etsi inspiraatiota näytelmätekstiin.
Laita tikari tooganmutkaan ja tee kuten kaikki,
ei tässä tarvita mitään rakettikirurgiaa.

Kuljemme esiin seinästä kuin vesi murtuneesta padosta,
iljettävästi hidastettuna, kuvottavuuksiin asti vakavoituneina.
Huurujen ja fiilisten varassa paljastamme instrumenttimme
ja soitamme lakonisen numeromme toistoina toistojen jälkeen.
Kaiken tapahtuneen jälkeen tämä on maltillinen kompromissi.
Rikottujen lupausten kevättä seuraa terävien kuiskausten talvi.

A cashier with a price tag in her hair

A cashier with a price tag in her hair,
is she real or just made of air?
La la la lalala.
Full price or half price? 
2,77 euros is not a bad price for a wig.

Is she real or is this a dream?
Hey cashier, you have a price tag in your hair.
La la la lalala.
Her reaction was an exasperated sigh.
With such a long hair probably not the first time.

(To the tune of Omega – The Girl With Pearls In Her Hair)

 

The Weighing of the Heart

She found out that I’m an atheist
and offered to buy my soul
to prove that I wouldn’t sell.

But when I immediately agreed
and even offered it for free, 
she got scared and walked away.

Drop a feather on the scale,
I have like thousand souls
and they’re all for sale.

 

Overwintering in fire

It’ll be a cold, dark wave
like a muted trombone;
one toot in the grave.

The breath of a quiet drum
closing long-winded night
with a silent hum.

It’ll be the tightest web
of loose strings; plastic spiders
spinning fiber optic cables.

It’ll never be a happy end.
It’ll be burning sauce
on a bitter pill.



Talvehdin tulessa

Se tulee olemaan kylmä, pimeä aalto
kuin vaimea sordiinopasuuna;
toinen tööt haudassa.

Rummun henkäys hiljainen,
joka sulkee yön pitkäveteisen
ääneti hymisten.

Se tulee olemaan tiukin verkko
löysiä lankoja; muovihämähäkit
kehräämässä valokuitukaapelia.

Se ei tule koskaan olemaan onnellinen loppu.
Se tulee olemaan tulista kastiketta
katkeran pillerin päällä.

Moniain vetten merie (sivusuunnitelman oheistuote)

Syö omenaa, puraise ja tajua.
Nouse kattoon, näe punaista ja putoa.

Niitty niittynä, vesi vettä vasten.
Tie tienä jatkuu, meri mereen laskee.

Niin pyörii rattaat ja kehitys kiihtyy;
ruumis jäähtyy, ymmärrys jää jälkeen.

Ei voisi tyytyä vähempään, historia toistaa itseään
liian pienin variaatioin.

Mitä me olemme?

Neljän juuren puu ja yksitoista suurta oksaa,
lehdet syksyn järjesteltynä kuudessa värissään.

Yksitoista täydellisesti yhteensopivina,
yhteensointuvina huojuvien luiden kasoissa.

Viisikymmentä ja kolme lehteä kannateltuna,
yhteentoista pesään tarkasti lajiteltuna.

Allahaara, moniain vetten merie,
mikä minä olen?

Damnatio memoriae, ewrea aewre,
mitä me olemme?

Mitä me olemme?

Epäkuolleita aavekaappareita
valloittamassa kangastuksia ja houresaaria.

Purjehtimassa kelluvilla ruumisarkuilla,
etsimässä makuupaikkoja luurangoille.

Yksi valesaari uppoaa, toinen nousee eteen;
miehistö katoaa ja toinen soutaa, huopailee.

Jäljelle jää siro kaistale avointa ulappaa
muistolausumaan kalpean kapteenin kampanjaa.

Suolavesi kuluttaa ja laivamato lahottaa,
hylkylöydöt kylmää ruostetta ja roskaa.

Vaikka pintautuu haaksirikosta voittajana,
märkänee kalanruuaksi kaukana rannasta.

 

Hiihtohaiku

Hiihdä sinä vaan
kun yleisö kannustaa
että kovempaa.

Skiing Haiku

You just keep skiing
when the crowd encourages
to ski harderer.

 

 

Obliteration Day

First they shot themselves in the left foot
and said ”sending freedom seeds downrange”.

Then they shot themselves in the right foot
to ”balance out the pain”.

Then they shot themselves in the dick
to ”own the libs” because ”trade deficit”.

Then they shot themselves in the chest
and missed because their aim was shit.

Finally they put the gun in their mouth
and said ”last bullet puts out the lights”

because Snow White wasn’t white
and they couldn’t count beyond five.

 

Turha reissu Tuiraan (minimusikaali)

Lyhytmusikaalikertomus, joka sijoittuu yhden pitkän kappaleen mittaiseen maailmaan; litteroitu lavaperformanssi kokeellisesta disspunkbiisistä, jonka välispiikit ovat yhtä pitkiä tai pidempiä kuin itse kappale.

”Seuraava kappale on nimeltään – hetkonen, mikä se nimi oli? Biisin työnimi oli Paikallispunk, mutta mikä se lopullinen nimi – niin joo, Turha reissu Tuiraan! Turhista asioista puheen ollen, kuinka moni kuuntelija on tänään Tuirasta? Käsi ylös rohkeasti. Noin monta?! Ei saakeli, ei saakeli teitä raukkoja! No, tämä biisi on omistettu teille poloisille. Sen nimi on Turha reissu Tuiraan ja se menee näin –”

Turha reissu Tuiraan!
Kävelin ihan turhaan!
Ihan turhaan kävelin!

Turha reissu Tuiraan!
Kuljin ihan turhaan!
Kulutin kenkiä turhaan!

”Hetkinen, hetkinen, stop, stop, seis! Tuiralaiset nyt saatana, osaatteko te edes taputtaa?! Taputtakaa mukana! Kädet ilmaan! Jeah, jeah! Yy kaa koo nee – stop! Ei se biisi vielä jatkunutkaan, varaslähtö, eiku juksausstoppi. Enivei, mie vaan aprillasin teitä, ei tän biisin tahdissa voi taputtaa mukana. Tässä on niin yllättäviä tahtilajimuutoksia. Tuiralaiset menivät taas halpaan. Vain tuiralaiset voivat olla niin pöljiä. Niin ääliöitä ovat että tulivat tätäkin keikkaa kuuntelemaan, kaikenlaisia ääliöitä sieltä Tuirasta löytyy.”

Turha reissu Tuiraan!
Kävelin ihan turhaan!
Ihan turhaan kävelin,
oo nyt hiljaa sinäkin!

”Paljonko maksoitte lipusta, tuirantollot? Kakskymppiä? Tämä on ilmaiskeikka, ääliöt! Joku kusetti tyhmää tuiralaista urakalla. Kuka möi lipun? Jaa minä? En muista tapausta, ei kiinnosta muistella joidenkin tuiralaisten lippulappusia.”

Turha reissu Tuiraan!
Tuli muka kuntoa, ei paljon lohduta!
Vuoden Kaupunginosa muka saatana!

”Siis biisin nimihän on siis Turha reissu Tuiraan. Toistan tämän tuiralaisille varmuuden ja selvyyden vuoksi. Muut katsojat kyllä ymmärtävät kontekstista ja muistavat alkuspiikistä, mutta tuiralaisille pitää aina viiteen kertaan sanoa.”

Turha reissu Tuiraan!
Ihan turhaan kävelin, saakelin saakeli!
Joku hikinen saunakin siellä, hiki on jo valmiiksi!

”No no no, älkääpä tuiralaiset lässyttäkö siellä! Ihan turha lässyttää! Ihan turha. Oikeasti nyt. Ei ole sattuma, että Tuira ja turha rimmaavat. Muinaiset oululaiset kyllä tiesivät mitä tekivät kun paskan paskaksi nimesivät.”

Turha reissu Tuiraan!
Ihan turhaan kävelin
sinne helvetin esikartanoon!

”Liian tyhmiä tanssimaan ja liian avuttomia soittamaan. Sellaisia ne tuiralaiset on. Muuta eivät osaa kuin juoda ja oksentaa ja juoda lisää ja taas oksentaa. Surullista sakkia ovat. Muita tunteita ei ole tuiralaisia kohtaan kuin sääli ja myötähäpeä.”

Turha reissu Tuiraan!
Taas sillat ylitin! Tuiran bussihelvettiin!
Vastatuulta molempiin suuntiin!

”Hei, rumpali! Hei! Rumpalisti! Kummin päin sinä meinaat sen kompin soittaa? Mitä? Elä kohauttele harteita kun pysy rytmissä! Alkaako humpparumpalia alituinen tuplakomppi väsyttää, hä? Vielä jaksaa, vielä jaksaa! Basistillakin jo hiki otsalla, vaikka biisi ei ole edes puolessavälissä. Ei taida pojilla kunto kestää. Kitaristikin vaihtaa plektraa, kyllä on kovaa. Kulutus on kovaa. Okei, pidetään kolmen sekunnin huutotauko.”

Turha reissu Tuiraan!
Hyödytön odysseia keskustaan
ja siitä sillan yli ihan vitun hukkaan!

”Kitarasoolo! Tilulilulii! Okei, viisi sekuntia sooloa riittää, aika turha soolo sieltä. Oikein tuiralainen soolo, saatana. Pelkkää tilutusta ilman minkäänlaista luovuutta tai ideaa. Taisivat vaan matkia jotain humppahevikitaristia parinkymmenen vuoden takaa. Saakelin Uniteatterit ja Punapetterit sun muut Poppelipuistot pilasivat koko musiikkikentän.”

Turha reissu Tuiraan!
Sai muka liikuntaa, ei paljon lohduta!
Ei ollut kirjasto auki eikä ollut postia!

”AAAAAAAAAAAAAA! Huutakaa mukana! AAAAAAAAAAAAAAAA!”

Turha reissu Tuiraan!
Jatkuvaa taistelua systeemiä vastaan!
Sama mennä naama edellä suoraan Laanaojaan!

”Toinen kitarasoolo? Ei? Eikö luonnistu? No ei sitten sooloilla enää tässä vaiheessa. Laulun päähenkilökin on jo vihannes turvallaan ojassa. Mutta eipä siinä, improtaan vielä pari säkeistöä lisää. A-osasta uudelleen, yy kaa koo nee –”

Turhaan! Täysin turhaan!

”Eiku nyt lähti ihan väärä biisi, jätkät skarpatkaa –”

Naama edellä Laanaojaan!
Kaularankavammasta alaraajahalvaus!
Koskaan enää kävele Tuiraaaan... En!

”No huh huh, nyt mentiin jo onnettomuusosastolle. Kovaa peliä Tuirassa. Jos vähän biisin taustoista tässä kertoisin niin koko tarinahan sai alkunsa siitä, kun kerran näin unta että kävin Tuirassa enkä viihtynyt sitten yhtään. En yhtään viihtynyt kun kerran unessa kävin. Voi olla että ylireagoin yhteen satunnaiseen vierailuun, joka ei ollut edes todellinen, mutta toisaalta… en!”

Scheissereisse på Tuira!
Olis voinut jäädä nukkumaan!
Systeemi sortaa!
[epäselvää] en kävele koskaan!
Kaikki ovet suljetaan päin naamaa!

”Biisin nimi oli siis Turha reissu Tuiraan ja me olemme soitinyhtye Suloiset Töppöset eiku Looks OK Out featuring Sähköpolttokaveri. Ettäkö mistä voi ostaa levyn? Ettäkö levy pitäisi ostaa? Mitä kaupallista paskaa sieltä huudellaan? Julkaista joku vitun levy! Me ei mitään saatanan levyjä myydä, ei helevetti mikä riistokapitalistien konsepti itsessään! Se on kuulkaa joko niin että ilmaiseksi soitetaan tai ei mitään! Se on niinku entinen prot– prostui– entinen kaupan täti sanoi että –”

Kirjastossa kaikki koneet varattu!
En voinut tulostaa tablatuuriaa!
Voi saatanan saatanan saatana-aa!
Aivan turha reissu Tuira-aan!

”Mitä? Ettäkö mitä? En ole! Mitään keikkalippuja ole koskaan myynyt! En varmasti ole myynyt! Omasta päästä keksit! Unta näit! Taidat olla Tuirasta kun tuommosta propagandaa levität! Mitään ei olla myyty koskaan! Nyt vasta hurjia juttuja keksit!”

Itä-Tuira vittuun! Länsi-Tuira vittuun!
Koko Merikoskenkatu saa painua vittuun!

”No niin! Siinäpä sitä dissattiin alkeellista tuirakansaa oikein urakalla! Sivullisilta uhreiltakaan ei vältytty, saivat Tuiran ulkopuolisetkin harhaluoteja herkkiin pehmonahkoihin. Ei kannattaisi asua tuiralaisten naapurissa, näin siinä käy kun veljeilee tuirakansan kanssa. Oppivatpahan! Oikein kerrassaan yes sir, ei paremmasta väliä. Vaan minkäpä he sille voivat, että Tuiraan päätyivät. Perämeren pohjassakin olisi paremmin asiat!”

Iljettää, tyrkyttää! Keijo jotain sämpylää!
Joo paska kaupunginosa, paska kaupunginosa!

Vettä, leipää, jugurttii! Jotain toista leipää ja lisää jugurttii!
Laktoositonta muka olla pitää, työnnä ne evääs hanuriin!

”Oi oi, mitä se rumpali siellä nyt soittelee? Käänteiskomppia? Progeako tämä olikin, kun vaihtaa suuntaa jatkuvasti. Ei vittu kummin päin sinä meinaat sen kompin soittaa, yritä nyt päättää! Ja kolmas kitarasoolo päälle?! On kyllä niin Tuiraa, niin Tuira meininki tässä nyt!”

Turha, turhempi, turhin!
Tuira on kaikkein paskin!
Talonvaltaajien Pariisi, parasiittien paratiisi!

”Ja loppu! Siinä oli kaikki. Saa taputtaa. No? Eikö tule aplodeja? Tuiralaiset eivät taas tajunneet, että laulu loppui jo – ähäkutti! Eipäs loppunutkaan! Tästä peli vasta alkaa! Yy, kaa, oo, ree –”

Aamuauringon raikkaassa lämmössä
haluan nähdä sinut mädäntymässä!
Kulkiessani kesäisellä niityllä
haluan nähdä pääsi irrotettuna
kappaleiksi revitystä torsosta!

”Aha! Ei osannut tuiralainen odottaa, että tulisi ihan uusi osio tässä vaiheessa! Tätä ei tuiralainen osannut odottaa! Sieltä kuului jo valitusta, että liian itseääntoistava biisi, että liian ennalta-arvattavaa kamaa, mutta kuunnelkaas tätä!”

Hei tuiralainen tekisitkö palveluksen
kaikille ja astuisit jalkaväkimiinaan.
Hei tuiralainen tekisitkö palveluksen
kaikille ja sotkeentuisit piikkilanka-aitaan.

Kuolema tulee kaikille vaan
toivottavasti teille paljon aiemmin.
Kuolema tulee kaikille vaan
toivottavasti teille paljon aiemmin.
Paljon, paljon aiemmin!

[Kuoro saapuu lavalle.]

”Tuiran temppelikuoro, herrat ja neidit, tervetuloa! Aplodeja tälle yllätyskollabille! Kaikki mukaan!”

Hei tuiralainen tekisitkö palveluksen
kaikille ja astuisit jalkaväkimiinaan!
Hei tuiralainen, tekisitkö palveluksen
kaikille ja sotkeentuisit piikkilanka-aitaan!

Hei tuiralainen, olet maailmanpetturi,
epäkuollut haamu, kukaan ei tarvitse sinua!
Sinut olisi pitänyt abortoida aiemmin
mutta voi sen tehdä nytkin!

Tuiralainen ei ansaitse ihmisoikeuksia
sen enempää kuin sinäkään!
[Loppuhuipennus] Tuira on paskan kaupunnin peeeerseeee!

”No miltäs nyt tuntuu? Vetääkö hiljaiseksi? Okei, me ollaan Looks OK Out featuring Sähköpolttokaveri ja biisin nimi oli Turha reissu Tuiraan, ensiesitys täällä Tuiran nuorisotalolla, vai mikä helvetin homehtunut pornobunkkeri tämä nyt on. Itsepoltettuja CD-levyjä voi tilata meidän bändiblogista tai soittamalla meikälle. Mitä? Heineken? Suoratoistoa? Pelkkää raakaa fysikaalista mediaa saatana! Me ei mihinkään vitun striimipalveluihin mitään sisältöä ladata! Vai onko tuiralaiset niin köyhiä ettei yhtä levykettä voi ostaa? Ilmaiseksi täällä pummit vaan livesettiä kuuntelee! Saitte mitä ansaitsitte! Saitte mitä äänestitte! Yy, kaa, koo, nee –”

Turha keikka Tuiraan!
Sanon sen nyt suoraan!
Turha reissu turhaan!
Ei enää koskaan T-sanaa! Peace!

”Siinä se! Painukaa kempeleeseen, iinatin lakkapäät! Menkää jo! Lähtekää menemään! Ulos täältä! Nyt yleisö vittuun täältä, eikö täällä ole ulosheittäjiä?! Tuiran kuoro kans, takaovesta pihalle kuin olisi jo! Pitääkö teille idiooteille soittaa jotain ulostautumismusiikkia, että ymmärrätte poistua? No hyvä on, itsepä tämän valitsitte! Yy, kaa, koo, nee –”

Se on Jin ja Jang Zing-a-zang
Jeonggang Wang Ping-a-pong!

Jin ja Jang, Django ja Han
Lännessä Trajan, Tuirassa Zipang!

JODELE-I-UU, Marx Engels ja Jung
Järki on in, pihalla Zugzwang!

Tööt Tööt Pimpom Plörötörö Plimplom
Ding-a-Dong King Kong, siinä sitä jotakin on!

Jin ja Jang, Ji-Jin ja Ja-Jang, pyyhin mandalan!
Toistan rivin ja unohdan, toistan ja unohdan!

”Huhhuh. Joko ne kaikki lähti? Ei kuule taas mitään, pitäiskö alkaa käyttämään korvasuojia. Okei, pistetään kamat kasaan! Hyvä keikka, hyvin taas vedettiin! Varo sitä pyroteekkia, se ei poksahtanut ollenkaan, pitää panostaa enemmän seuraavalla keikalla. Jotain helvetin vaarallista pyrotekniikkaa että varmasti tulee vahinko. Missä muuten on meidän seuraava keikka? Hä? Toppilassa? No niin. No niinpä tietenkin. Turha reissu Toppilaan. Ihan turha keikka Toppilassa. Ei perkele. Helevetin toppilalaiset saatana.”

– F

 

Sven ei elä unelmaansa

Iso mies kävely,
paha tunti ajelu.
Ei kohta laiteta
kala yksi suu.
Kylmä hintelä kuu,
luun muotoiset luut.
Seisomatta liikkuvat
puolialastomat puut.
Päivänvalo on poissa
ja kaikki muu.

Palakoon liekki silmissäis
ikuisesti ikuista roihuaan.
Puiset siilikäärmeet reunustaa
hidasta polkua hevosen loivaa.
Kulku rinteessä kulkea varovasti,
jottei iho hipaise kärkikohtaa.
Tuottaako valinta tulevaisuudessa,
ei välitä siitä tai sellaisesta,
sillä jos on joku kaukanakin,
on ystävä ihmisen kanssa.

On ystävä ihmisen kanssa,
joka on eri mieltä kaikesta,
mut ei osaa tuntea sympatiaa,
koska työt ja harrastukset satuttaa
suoraan taikka epäsuoraan
toista ihmistä ja maailmaa.
Siks ei halua auttaa sinua,
haluaa auttaa jotakuta toista.
Siks ei kukaan tunne sinua,
kaikki ovat poissa.

Polku seuraa polun reunaa,
alas kukkulalta ratsastaa.
Neuvoo tarkoin tarkoittavaa,
sinä minua huolettaa.
Ei yksin soi näissä aallokoissa
ei puolittain näissä luolissa.
Olemme samoissa nahoissa,
liikumme samoissa piireissä.
Haemme paikkaa samassa kehässä,
kuulemme samaa tummaa ydintä.

No pieni mies matelu,
ei hyvä päivä utelu.
Mies ei elä unelmaansa,
alamäki on tulessa.
Tämä kohta laitetaan,
suu kaipaa suudelmaa,
kuu kuuta koskettaa.
Keräävät vauhtia nuo
siilin muotoiset ratsut
kohti rotkoa siellä suo.

Ja muu on pelkkää rekvisiittaa,
pelkkää taustakohinaa.
Sankarilla ei ole aikaa tällaiseen,
sankarilla ei ole aikaa.
Mennä länteen tarkoittaa
kuolla sitä sanomatta
ja iso mies kunnolla
ei kukkia osta
ei muuta hattua
kuin lakkia nosta.

We Told You This Would Happen

Would sure be nice if humanity could continue
peacefully toward more advanced civilization stuff
like universal basic income and meat substitutes
instead of being forced to fight recurring battles
against selfish morons just to maintain basic-level
achievements like vaccinations and human rights.

Would sure be fine if we could develop intelligence
beyond evolved baseline mainstream irresponsibility
in a safe and regulated way that benefits all humanity
instead of corrupted moneyhoarding monkeybrains
macgyvering manipulative mass hypnosis machines
that transmogrify societies into zero-sum cryptochains.

Would sure be okay if this futile war could end
when one fucking imbecile dies a violent death
and his sycophants burn their emblems in shame,
but no; there won’t be poetic justice nor atonement;
only gradual leisurely loss of agency and decency
until deep primitive cruelty replaces all empathy.

And would sure be sweet to meander like a child
naively dreaming that there is a reason and a plan
or some larger truth behind this hateful lunacy
instead of knowing full well that we will all lose
our decision-making abilities to dark therapytech
and no human has enough willpower to disconnect.

We told you this would happen
and it happened as we told.
I have seen the future
and it doesn’t work.

 

Why Don’t You Wear a Suit?

A wartime leader comes in to negotiate peace like men,
but some losers start bitching about clothes like teenage girls.

What if I came in wearing a tacky T-shirt and a baseball cap,
would that be fancy enough for your gossipy adolescent clique?

What if the king of Saudi Arabia were to sit in this chair
in his traditional Saudi dress, would you ask him the same question?

Or if your president visited Saudi Arabia, would you expect him
to wear a traditional Saudi dress because that’s the local custom?

Maybe if I had walked in wearing an expensive suit, the question
would’ve been “Are you spending our taxpayer dollars on clothing?”

When a criminal breaks into your home to steal stuff and kill your family,
do you take the time to put on a nice suit and negotiate surrender politely?

Where I come from, we grab our weapons and defend our homes
in the middle of the night in our underwear, if that’s what it takes.

I wear this military outfit in solidarity with the soldiers on the front,
to honor the brave citizens who make sacrifices to defend their country.

Maybe it doesn’t fit into your chickenshit pecking order worldview,
but there are countries and cultures out there where men are still men;

where friends do not count thank you’s, neighbors do not count favors
or negotiate for higher prices before helping you to put out wildfires.

 

Death Flag

On my 27th birthday,
a friend brought me a birthday cake
with number candles 2 and 7.

After blowing out the candles,
I said I would save them
and reuse on my 72nd birthday.

I don’t care much about anniversaries,
but I still have those candles.
I must survive to 72, come what may.

Kuolemanlipuke

Kun täytin 27 vuotta,
sain ystävältäni syntymäpäiväkakun,
jossa oli numerokynttilät 2 ja 7.

Puhallettuani kynttilät sammuksiin
sanoin, että säästän ne
ja käytän uudelleen täyttäessäni 72.

En paljon välitä vuosipäivistä,
mutta kynttilät ovat edelleen tallessa.
Täytyy selvitä 72-vuotiaaksi, kävi miten kävi.

 

Avain aivan lukon yllä (Vaivaton Lukko versio 2)

Maalaus esittää helposti avautuvaa
lukkomekanismia,
mutta lukon toimintaperiaate
on kadonnut historiaan.

Esillä olevat jäljitelmät eivät ole
toimivia lukkoja
tai mikäli ovat, eivät ole vaivattomasti
avattavia.

Maalaus ei ole todellinen
Vaivaton Lukko,
koska kuva lukosta ei lukitse
edes vaivattomasti.

Mutta vaivaton on vaivaton juuri siksi,
ettei se lukitse.
Lukitsematta jätetty rikkinäinen lukko
on kaikkein vaivattomin.

Aito Vaivaton Lukko oli kuitenkin
toimiva lukko,
jonka jokainen pystyi avaamaan
verrattain vaivattomasti.

Maalauksen tulisi olla toimiva esine
ollakseen lukko,
mutta todellisuudessa emme tiedä varmasti,
koska esinettä ei enää ole.

Maalauksen lukosta tulisi olla
selkeästi vaivattomampi,
paitsi että maalauksesta on monta
erilaista tulkintaa,

joten ei ole olemassa yhtä ainoaa
avausmekanismia
ja sitä paitsi alkuperäinen maalauskin lukosta
on kadonnut historiaan.

Kadonnut lukko on vaikea avata,
ei millään tapaa vaivaton avata,
mutta käsitteellisen lukon voi avata
ajasta ja paikasta riippumatta.

Emme voi julistaa jokaista lukitsematonta mekanismia
vaivattomaksi
emmekä jokaista versiota vaivattomasta lukosta
Vaivattomaksi Lukoksi.

Olemme silti julistaneet alkuperäisen teoksen
Vaivattomaksi Lukoksi,
vaikka jäljitelmät voivat olla avautuvampia
alkuperäiseen verrattuna.

Vaivaton Lukko on konsepti, jonka tarkoitus
on tuottaa päänvaivaa
vertauskuvana muuttumattomasta tilanteestamme
tässä kaukokaipuun kaupungissa.

Mutta päänvaivaa tuottava lukko ei ole vaivaton,
joten kuvittelet
edessäsi olevan vaivalloisesti avattavan lukon
vaivattomaksi.

Ainoaa oikeaa avainta ei voi löytää
useiden toimivien seasta,
vapaasti pyörivään lukkoon ei voi lyödä
yhtä lopullista vastausta.

Korkeat galleriat täyttyvät suorakulmion muotoisista
lukkomaalauksista,
vaivalloisuuden tulkinta-asteikkojen itselukituista
alkeisarvoituksista.

Jos tämä ei ole tulkinnanvarainen teos
niin ei sitten mikään.
Keinuu avain aivan lukon yllä vihjaillen
putoamatta avaimenreikään.