keskiyöllä kun kalvakka tuuli
on jäädyttänyt rännän ja nenä
roikkuu valmiina valumaan
maahan ja päähän on laitettu
punaraitapipo, joka on sen huippukohta
ja ilmaisee sen rentoa asennetta
näyttää purkautuvan reunasta
mutta pysyy silti väljästi koossa
solmittuna lukemattomin umpisolmuin
kaikkeen maassa makaavaan
ja vain hieman kumarille kulkijoille
talven kirpeässä pakkassäässä
on selvä yhdennäköisyys tehty näkyväksi.
(eli pika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti