Epäkohteliasta olisi sanoa unohtaneensa

Luen joka ilta ennen kävelyretkeä
erikoisesta instituutiostamme
lohtunaisista ja pölkkypäistä
siirroista turvallisille alueille
teattereista ja saappaista kentällä
täydellisen rauhan taivaallisesta valtiosta
puhdistuksista ja riemuleireistä
jotta mittasuhteet säilyisivät.

Koiran etsiessä istumapaikkaa pusikosta
pysähdyn hetkeksi kuuntelemaan hiljaista
ikuista talvihämärää tähtien välissä
kaukaisen tehtaan vaatimatonta huminaa
tyhjää kauneutta kaiken yläpuolella
virtausta kuivuneen valtameren pohjassa
pilareiden valtavia varjoja
samasta syystä.

Epäkohteliasta olisi sanoa unohtaneensa
kuinka lapset rikkovat minkä aikuiset korjaavat
kuinka suu pilaa mitä kädet tarkoittavat
missä näyttämö loppuu ja katsominen alkaa
kuin emme olisi koskaan kumartaneet
kuinka tarkoituksetonta on yllättyä
kun nousemme kesken valoa vasten
tai jättää kertomatta.

Et enää koskaan kävele (diss track)

Kesäkuun kolmas, kello yksi tai varttia vaille
tulit olohuoneen ikkunasta ja kahmit kamaa kassiin
olin sängyssä ja kirjoitin tekstiä uudelle albumille
avasit makuuhuoneen oven ja siitä se idea sitten lähti

Et enää koskaan kävele
vittuilit meikälle ja nyt olet rampa
ei kannattais lähteä murtokeikalle
jos ei tiedä kuka on kotona

Ammuit kolme kertaa, yksikään ei osunut
vedin kolmikasin tyynyn alta ja ammuin kerran
tai ehkä ammuin kahdesti, en vittu laskenut
astuit kehään isännän kanssa, matematiikan herran

Et enää koskaan kävele
vittuilit meikälle ja nyt olet rampa
olisi helppo dissata enemmänkin
mut oot pelkkä vihannes, tiedät kyl itsekin

Jätkällä kävi huono säkä, valitsit väärän kohteen
ehkä potkin sua ennen ambulanssin tuloa, ehkä en
mut sääliksi käy sun perhettä, joten tein sulle tän flown
mukavaa loppuelämää pyörätuolissa, yo

Et enää koskaan kävele
vittuilit meikälle ja nyt olet rampa
kun sä puret patjaa sellissä
sun pennut diggailee tätä biittiä

Ehkä käyn kylässä joskus vierailuaikaan
tai lahjon vartijan, ei mua mikään estä
herätän sut yöllä ja kuiskaan hiljaa sun korvaan:
miten meni, noin niinku omasta mielestä?

Et enää koskaan kävele
vitun pelle selkäydinvammainen
tää biisi on omistettu sulle
[yksityishenkilön koko niminen]

Peace.

(The Careless Whisperer in Darkness, inspiraationa Amateur Transplants – Careless Surgeon)

Paras kirja muuttaa huonommatkin hyviksi

Selailen runohyllyä.

Onneksi en kirjoittanut tuota.
Onneksi en kirjoittanut tuota.
Onneksi en kirjoittanut tuota.

Toisten runojen lukeminen
tuottaa minulle suunnattomia
helpotuksen elämyksiä.

Runokirjat on tungettu hyllyyn tiukkaan
koska sivut ovat enimmäkseen tyhjää tilaa
eikä niitä kukaan koskaan lainaa.

...

Tuon olisin halunnut kirjoittaa.

Vaihemuutoksen kynnyksellä
voi näyttää täysin identtiseltä
kunnes kriittinen piste ylittyy.

Yksi tuolilta tiputtava sarake tässä
tuhannen kontekstissa on niin vahva
että kannattelee koko hyllymetriä.



Nimim. ”Hevi on parhaimmillaankin parkumista”

Asiantuntija elää vuorella

Jos saisit edes yhden epäsuoran osuman
seisoen omilla käsilläsi
ja lakkaisit hengittämästä ruohoa
kuin mikäkin häviäjä
voisin harkita oppisopimusta

Jos käyttäisit puolet elämästäsi
tunteidesi latistamiseen
ja olisit lopussa jossain määrin tyytyväinen
siihen ettet koskaan hymyillyt ääneen
voisin käsitellä hakemuksesi

Jos ottaisit paikkasi huipulla
ja katsoisit ohikulkevaa ihmistä
kuin häkissä tempovaa eläintä
voisit puristaa kätesi tiukempaan nyrkkiin
ja nähdä tähtijärjestelmien valuvan sormiesi välistä

Ärtymyksesi huvittaa minua, rikkinäinen nukke
kaipaat emotionaalista miinanraivausta
tämä nöyryytys on tarpeellista
koska kätesi kuuluu nyt minulle
ja haluan sen olevan vahva

Älä väitä vastaan, keinotekoinen mato
sinun ei tarvitse avata suutasi
kun käyn päällesi nukkumaan
vaatteet ovat alemmille olennoille
asiantuntija kulkee alasti

Jos luulet minua niin kärsivälliseksi ihmiseksi
että jaksaisin katsoa itsekontrollisi puutetta
olet todennäköisesti yksi kaatuneista
ja ainoa ihme tässä maailmassa
on se kuinka pitkään jaksat nuolla saapasta

Jos tämä panos on parasta mitä voit tarjota
kävelen mieluummin mereen
kaikki alemmat luokat ovat samanlaisia
kuten kaksiulotteinen mestarini opetti
olet siitä elävä todiste

Jos kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa
niistä on hankkiuduttava eroon
koska todellisuus on niukka ja likainen
vain kauhu, tuska ja kuolema
ne yhdessä lyövät miehet ritareiksi

Jos asiantuntija elää vuorella
jos ihminen on aseeton sota
jos tämä oli nyt tässä, elämä on äkkinäinen
sillä hetkellä kun liikut, astut harhaan
hovista pyhättöön.

Tuhlaan itseäni kanssasi

Kun näin sinut, näin vain sinut
ilman ennakkoasennetta
yllättäen kuin eläimen
sinä päivänä tiesin
sinä tulit lähelle

Tapasimme ensimmäistä kertaa
sukujen sopimassa paikassa
esittelimme lyhyesti itsemme
emme kehittäneet tunteita
pysyimme aina yhdessä

Romanttisinta mitä tiedän
on hyväksyä kenet tahansa
kieltäytyä siitä oikeasta
ja ottaa ensimmäinen
vastaantulija

Säästän itseäni sille väärälle
koska aito ei toimi esimerkkinä
suhteemme on vailla merkitystä
rakennamme autiota temppeliä
yhdessä ilman syytä

Tämä satunnainen symbioosimme
kahdenkeskinen salaliittomme
on nopeampi kuin suukko
vahvempi kuin rutistus
onko se lintu vai lentokone?

Romanttisinta mitä tiedän
on työntää käärmettä pyssyyn
kuin ei olisi vaihtoehtoja
ja pitää toista osapuolta
itsestäänselvyytenä

Kesätyöntekijälle ei ole lokeroa

Ihmettelet sitä ääneen
kun kaivat kuoppaa, nojailen seiniin
sanot, että on surullista nähdä minut näin
arvelen sinun vain inhoavan ajatusta siitä
etten ole vankilassa, sairaalassa tai kadulla
ja pidän sitä hyvänä saavutuksena

kysyit tulinko tähän maailmaan
vain seisomaan taustalla
joten menin kuoppaan makaamaan
odotin nimien syttymistä
sinä valitsit aina ensin työn, sitten huvin
minä valitsin nojailun, sitten levon

Kangas jähmettyy todelliseksi

me kaikki kuollaan mies
me kaikki kuollaan
sanoit ettei ole hirviöitä
mutta on niitä eikö vaan
ne tulevat seinistä
katoavat pimeään
ei tämä voi näin mennä
ei näin vain tapahdu
ei ollut tarkoitus pysyä täällä
joskus on pakko lähteä
joskus on kuitenkin pakko lähteä
nyt on aika lähteä
voit auttaa itseäsi ja lähteä saarelta
voit jäädä saarelle ja auttaa muita
voit auttaa maailmaa
voit auttaa painumalla vittuun
anna mennä, ei ole koko päivää
anna hapon syövyttää
anna rintakehän purskahtaa
voit nähdä unta
voimme ehkä molemmat
valkoinen terä sisään, punainen terä ulos
sydämestä tulee sotkuinen kirje
kuolema on viimeinen luokkaretki
se on joki, jonka toisella puolella
odottaa asfaltti ja yötie
avatkaa ovi
kangas heräsi juuri eloon
antakaa turvapaikka
säännöt ovat juuri muuttuneet
ne ovat tulleet hakemaan sinut
lopputekstien taakse
tiedät kuinka käy
saat äänettömät aplodit
valkoinen terä sisään
punainen terä ulos