Varsinainen neronleimaus (Tulitikkuaski II)

Ajattelin sytyttää puun palamaan,
joten otin tulitikut ja menin metsään.
Keräsin kasan roskia männyn juureen.

Naapuri hoksasi jutun juonen ja
polki roskat sammuksiin.
Tiesin, että tästä tulee sanomista.

Juoksin olohuoneen sohvalle esittämään kuollutta.
Tuumin, että kuollutta ei kuriteta.
Eivät ne menneet halpaan.

Nojasin sitten palotikkaisiin ja mietin tulevaisuutta,
että pitäisikö kiivetä katolle piileskelemään
ja miksi pää on niin täynnä huonoja ideoita.

Polkupyörällä maantielle silmät sidottuna
ja muita varsinaisia neronleimauksia,
koska ei ole mitään tekemistä.

Päätin siinä paikassa, että kun kasvan isoksi,
teen aina päinvastoin kuin aivot sanovat.
En ole etsintäkuulutettu vaan seriffi.

Mietin kuinka kauas etelään ehtisin,
jos nyt karkaisin kotoa, joten
menin nurkkaan seisomaan.

Palloilukentän maalitolpat voisi
sahata poikki rambopuukolla,
joten ammuin itseäni ritsalla.

Jos tähdet ovat oikeassa asennossa
ja leipä on oikeinpäin pöydällä,
ilmaannun tyhjästä maaliviivalle.