12.3.12

Hitaasti taivalsin loputonta joenrantaa

Ilmeeni kun olen ihminen
ilmoitan että viikonpäivä on jonkin värinen
kunnes väri vaihtuu

Uin korkeassa ruohikossa
kuin olisin tuuli pohjoisesta
tai nousisin mistä tahansa joesta

Syön hämähäkinverkkoa aamiaiseksi
ajattelen vain että täällä on
jotain mitä rakastan

Ryömin kauemmas omenapuusta
kiellän omenoita tuijottamasta
älkää tuijottako minua

Nostan itselleni hattua
kaikesta huolimatta
nautin viileää teetä takapihalla

2 kommenttia:

hopeareunat kirjoitti...

Tiedätkö, näillä riveillä on juuri se miten haluaisin elää.

Vizikahn kirjoitti...

Ole hyvä.