23.10.06

Mustia rukouksia: Papin iltarukous

Minä en rakasta sinua.
Lyö minua kasvoihin.
En ole pakkomielteinen,
mutta läsnäolosi tarpeessa.
Tarkoitukseni ei ole olla töykeä,
menen vain helposti lukkoon.

Yritän olla hyvä,
mutta todellinen minäni tulee aina esiin.
Olen kammottava ja heikko mato.
Pukeudun mustaan haarniskaan,
jotta näyttäisin ulkoisesti yhtä kylmältä
kuin olen sisäisesti.

Asun kuolleessa kaupungissa
vartioiden hiljaista enemmistöä,
koska tämä olento ei toimi elävien keskuudessa.
Se lukkiutuu yhteen ajatukseen
ja tuhoaa kaiken tieltään.

Olen musta ja yksinäinen kone
enkä pysty muuttumaan.
Jätä minut rauhaan.

Ei kommentteja: