Take Every Opportunity To Surrender

Mashup: Bob Marley – Get Up, Stand Up / RATM – Killing In The Name / A-ha – Take On Me

Give up, hands up, don’t put up a fight.
Get down, on the ground, don’t defend your rights.
Stand down, stay down, don’t put up a fight.
Don’t refuse, don’t resist, surrender every time.

Just comply, don’t put up a fight.
When they say jump, just ask how high.
War is peace, ignorance is strength.
Lies are truths, shortage is wealth.

Yeah alright, I’ll do what you tell me.
Yeah alright, I’ll do what you tell me.
No sir, I don’t have anything on me.
Please sir, tread on me harder.
You’re stronger, of course I surrender.
Yes sir, I comply and submit to the ruler.
You give the orders, I don’t ask questions.
Yes master, I deserve to be mistreated.

Get in, head down, waive your human rights.
Kiss the ring, trust the crown, submit every time.
Go to school, do your job, do not protest or boycott.
Give ground, move along, the emperor can do no wrong.

Sit down, shut up, be afraid of ICE.
Stay home, look away, ignore injustice.
Don't protest, boycott or strike, you’re wrong and they’re right.
Be thankful, bow to the throne, the emperor wears the finest clothes.

We’ll take you away.
Don’t care what you say.
Capitulate, today is just another day
to shoot you.
And when they’re done with two-year-olds,
you’ll be next up against the wall
yourself.
We’ll be coming for you, okay.

Tread on me
(tread on me)
Tread me on
(tread on me)
You’ll be gone
in a day or two.

 

Pysähdyimme suuren puun varjoon

On luvattu siirtomaa rajattomassa lännessä
kaukana emämaiden ahdasmielisyydestä,
irti kuninkaiden ja maanomistajien kynsistä
on jokaisella viimein vapaus olla oma itsensä.

Uusi kotimaa koskemattomassa lännessä,
mutta nimeä en tiedä, ei kukaan vielä tiedä,
vaan meidät otetaan vastaan avosylin siellä,
ei yhtäkään ihmisyksilöä syrjitä, ei hyljeksitä.

Pannukahvi iltanuotiolla lämmittää mieltä
sivistyneen alkuperäisheimon telttaleirissä.
Olemme luotettavia kalastajia ja metsästäjiä,
emme ahneita loiseliöitä kullan perässä.

Vaihdamme tarvittavat kamppeet siellä
ja matkaevästä ja kannun tulilientä.
On pitkä matka vielä.
On pitkä matka vielä.


Kolmas Frost-pastissi lumiukon ja risukon jälkeen.

Vastatähti loppuhuipentuu (valmiiksi taputeltu)

Jos en keskittyisi pitämään itseäni kasassa,
purskahtaisi kaikki sisältö kankaalle
kuin pudonneesta maalipurkista.

Peräännyn taistelusta, etten tuhoaisi kaikkea,
koska niin paljon on myrkkyä säiliössä,
ettei mahdu ulos letkusta.

Mitä täydellisempi vahvuutesi, sitä kauheampia
yhdenkin virheliikkeesi seuraukset
laajalla skaalalla ja lähikuvassa.

Vastustan houkutusta sanoa että ihan sama
ja heittää satunnaisia viittauksia, koska
merkitys on se millä on merkitystä.

⥈

Vastaväri haalenee vanhetessaan, kun
vihollisvaari istuu ulkoterassilla tokkurassa
ja muistelee puolikuolleita pienhittejä

äänellä, joka tulee kuin pihaletkusta
väkisinpainettuna vuodatuksena, päävastustajan
kostonkorinana, saarnanarinana.

Raivoisa vastatähti polttaa kaikki sillat
tieltään ja sulloo itsensä horisonttiin
kasautuen kuin viimeisillään virkeä vanhus

jättitulvana ennen ikuista kuivuutta,
kun kroppa ja nuppi tajuavat tulleensa tiensä päähän,
ja kaikki padot avautuvat yhtä aikaa.

Joten istut siinä lausumassa letkeitä mietelauseita
kuin viktoriaaninen nappikauppias puutarhatuolissa,
silinterihattu takavinossa, lasisilmä täristen ja tuijottaen

sekopäisenä sivutaivaalle, periksiantaneena
riippumatta kaikista aikaisemmista vakuutteluista
että koskaan ei anneta periksi, ei yhtikäs mistään.

Rakensit kiikkerän kehyksesi huteralle hiekkapohjalle
joten ainoa keino eteenpäin ja ylöspäin on purkaa
huojuva myötärakennelma ja palata pintamaisemiin

tai jäädä tutisemaan kuin hulatuliainen kojelaudalle
tai haaksirikkoinen väsyneenä sukelluksiin, kun
keho antaa periksi ja mieli antaa keholle periksi.

⥈

Vastatähti tuijottaa tyhjyyteen nauttien
tästä harvinaisesta ohimenevästä hetkestä,
kun missään kohdassa kehoa ei tunnu kipua.

Yksinkertainen ajatus: sinä kuulit laukaukset,
mutta sormeilit lasisilmääsi ja teeskentelit,
että keskustelu päättyi yhteenvetoosi.

Opitko säännöt vain, jotta voisit niitä rikkoa?
Ei, rikoin sääntöjä kunnes opin tekemään
säännöistä säännöllistä, julmaa pilaa.

Kahdesta vastakkaisesta lähdöstä valitsin molemmat:
paloin aluksi loppuun, lopuksi feidasin pois.
Romahdin äkkiä ja feidasin mustaan.

 

Otin vähän tiheän risukon (en mitään tietä)

Nyt vuosikymmenet rimpuiltuani
kun käännyn viimein katsomaan
tiheäkasvuista risukkoa takanani
(vähiten potkittua vaellusreittiä,
joka ei ole saapasta nähnytkään)

huomaan jättäneeni tuskin huomaamattomia
painaumia risujen, havujen räsymattoon
ja nyökkään hyväksyvästi tai myöntyvästi
pian lehtiin, sitten lumeen peittyville jäljilleni
jatkaen ylpeästi ryömimistä sisempään, sisimpään,

ja rämmittyäni pitkään puoliksi nimetönnä
kohti länttä, ei itää, ei koskaan kohti itää,
pistin vasemmassa poskeassa, ei oikeassa,
tiedätkö mitä ja sanonko miten sää selviää:
lisää vain polttoaine niin tästä tulee jännää.

Kulkemattomassa metsässä elän elämää, 
joka on päinvastaista elämää, piileskelevää,
ja tuli polttaa pimeyden, siksi minua ei löydy, 
ei löydy mistään, minut yllättäen vielä löytää
heijastuksena seisahtuneessa vedessä edestään.