Tyrannosaurus XII Sotalohikäärme (lopputunnari)

Vihaan itseni uneen, kiroilen itseni hereille.
Lievä ärtymys ajaa minua eteenpäin päivästä toiseen.
Viiltelen itseni virkeäksi, puserran lihan ulos makuupussista.
Nenäliinakin on jäässä, toistan itselleni että ei tämä tästä.
Tämä aamuhämärä on kaikki mitä minulla on jäljellä.
Mitätön nuotio sillan alla mannerjäätiköiden sulaessa.

Potkin ruumiini ulos asfaltille, pakotan polkua murjotuksen lävitse.
Paiskaan ruhoni nettikahvilan nurkkaan kuin lätäköstä löytyneen villasukan.
Huudan ruudulle ilmestyviä olemattomia demoneja häviämään.
Sammuta tämä kaikki saasta! Piiloon nämä ponnahdusikkunat!
Tuokin saatanan vanha paavi vielä tuolla vilkuttelee.
Saatanan vanha paavi, osaisinpa oksentaa.

Olen paras siinä mitä teen ja se mitä teen on mistä olen hiljaa.
Koska olen paras siinä mitä teen ja se mitä teen ei ole nättiä.

Kaikki mihin kosken kuihtuu lohduttomaksi sameudeksi.
Puhun tussilla sotkettuun peiliin että sinä kusipää saat kujalla turpaan.
Tungen junanraidetta sieraimeen ja märkää kaarnaa nuotioon.
Rustottuneet korvat tukossa kuuntelen arpeutuneiden keuhkojen ASMR:ää.
Menen vapaaehtoisesti sinne minne epäonnisimmat joutuvat vastoin tahtoaan.
Aplodien jälkeen ilmeeni on kuin tietosanakirjasta haettu diagnoosi.

Värittömänä lohikäärmeenä, kodittomana karhuna
kiristän manillakravattia loputtomalla tupakkatauolla.
Katson samein silmin sillan ruosteista alapintaa,
syljen pystysuoraan jotta osuisin häviäjää päin naamaa.
Yliviivaan allekirjoitukseni ja painan kynällä passikuvaa
että sinua en pidä saatana minään, viet vain muilta tilaa.

Olen paras siinä mitä teen ja se mitä teen on mistä olen hiljaa.
Koska se mitä teen ei ole kivaa, enkä lähde sitä kenellekään selittelemään.

Kivi kasvaa keräämällä sammalta, minä en palaa koskaan ulkomaanmatkalta.
Tämä on todellista, tämä on tosiasia: aidoin peliliike on elää ja kuolla kadulla.
Pieksän säpäleiksi tämän tietämättömän pään, joka ei kykene katsomaan
ainuttakaan säröä sormien läpi sortumatta silmittömään väkivaltaan.
Suuri muinainen sotalohikäärme, nimetön luuseri kaukoidän kujalla.
Taistelumme jatkuu jälleen kun herään, tuhoan sinua tuhat vuotta.

Otin neuvoa antavaa, vaihdoin kotini katuojaan, taloni vaihdoin ulkoilmaan
ja sukellettuani kanavaan ryömin sillan alle sateelta suojaan nukkumaan.
En selittele tekojani parhain päin, olen tässä koska otan täyden vastuun.
Se mitä teen ei ole kaunista eikä kenenkään pidä ottaa minusta mallia.
Olen paskin päivä kerrallaan, haalistun palmunlehvien taustakohinaan.
Ilta kuluu tyhjässä aikataulussa tässä maailman typerimmässä paratiisissa.



Lauletaan kuin 70/80-luvun sankarianimetunnari tyyliin Gatchaman / Pegasus Fantasy / You Wa Shock.

Tyrannosaurus X Sotalohikäärme (alkutunnari)

pitäkää sakeat sääntökirjanne
tulin tänne voittamaan enkä häviämään
kierrän lakia ja kerrytän epäreilua kilpailuetua
kunnes sääntöjä seuraavat surkimukset katoavat
ja vain viekkaita veronkiertäjiä jää jäljelle

kavallan aidot ja korvaan ne halpakopioilla
teetän kertakäyttöiset aluspaidat pakkotyöllä
houkuttelen uhrit sisään ilmaisella ämpärillä
ja myyn kaksi brändirättiä yhden hinnalla
sinisilmäistä viedään kuin raatoa lapiossa

myyn sinulle eteerisiä öljyjä elintärkeinä
ja nauran oudoille myrkytysoireillesi
joita yrität epätoivoisesti lääkitä maahantuomillani
enkeliolokristalleilla kunnes olen repinyt
viimeisenkin kryptoviipaleen hopealompakostasi

piikittäessäni lisää inspiraatiota niveleen
kuuntelen radiosta kiihkeärytmistä paiaania
käsittämättä sen sarkastista sanoitusta
sillä jos minä en huijaa sinua tällä kertaa
joku muu kyllä tarttuu tilaisuuteen

mitä minä muista ihmisistä nakkaan
jos eivät ole edes samaa sukua
teen tästä maailmasta helvetillisen
sotaisan paikan ja hallitsen asekauppaa
lohikäärmeen raivokkaalla mantralla

voittaja löytää koskemattoman aarniometsän
voittaja vie metsän paperitehtaaseen
hakkuuroskat jätetään häviäjien siivottavaksi
planeetan tulevaisuudella en tee mitään
koska en ole henkilökohtaisesti paikalla

Kultainen ohjesääntö: kenellä on kulta sanelee säännöt
varasta varattomalta ja anna rikkaimmalle sotalohikäärmeelle
ei millään hyvällä mutta nämä ovat todellakin säännöt
ota heikoimmalta ja uhraa vahvimmalle sotalohikäärmeelle

ylpeästi normielämästä vieraantuneena
lennän verovapaalla yksityiskoneella
jätepyörteissä inisevien massojen yläpuolella
otan itsestäni kuntosalikuvia salametsästetystä
norsunluusta käsinkootussa lintutornissa

orjakaupan virittämässä yhteiskunnassa
lahjon ja kiristän päätöksentekijöitä
kunnes istun itse viimeisenä tuomarina
kirjoitan heimoperinteet uusiksi
ajamaan yksiselitteisesti ylimmäistä etuani

minähän en myötätunnosta välitä
haluan vain kalleimman kilpapyörän
naapurilla on kahdeksantoista vaihdetta
minulla on kohta kaksikymmentäyksi
piehtaroikoon häviäjät nostalgiassa

hei sinä köyhä kymmenennessä polvessa
kolme syytä miksi sinusta ei ole miljardööriksi:
et suostu valmistamaan kammottavia piirakoita
kunnioitat työntekijöidesi terveyttä ja hyvinvointia
ja kulutat rahaa sen rajattoman hamstraamisen sijaan

annan teille kiekkoimureille kunniatehtävän
saatte rakentaa minulle labyrinttipyramidin
muumioitte minut satojen lukkoansojen taakse
kattokolmioon yltävien käteiskasojen kanssa
ja pystytätte uljaan kivipatsaan kuningasäijälle

lastenlasten hikoillessa ilmastoslummien tulipalohelteissä
he muistavat minua vielä suurena hyväntekijänä
talousasiat olivat silloin kylmänviileässä järjestyksessä
kun tyrannosaurus sotalohikäärme oli heimopäällikkönä
ei ollut puutetta näyteämpäreistä eikä einespiirakoista

Kultainen ohjesääntö: kenellä on kulta sanelee säännöt
varasta varattomalta ja anna rikkaimmalle sotalohikäärmeelle
ei millään hyvällä mutta nämä ovat kirjaimellisesti säännöt
ota heikoimmalta ja uhraa vahvimmalle sotalohikäärmeelle

Lauletaan kuin 70/80-luvun jazzsoul-hienostopop tyyliin Roxy Music / Sade / Diana Ross