Lyhytsorminen pitkäkyntinen

on tärkeämpää pitää kiinni
lapsena tehdyistä päätöksistä
kuin elää normaalia aikuisen elämää

odotatko oikeasti, että tekisin yhtään mitään
minkä puolesta en olisi valmis
antamaan pienintä sormeani

alkaisin jotain tällaista lapsellista leikkiä
niin kuin ei olisi maailmassa
parempaa tekemistä

vasemmalla kädellä leikattua peliä
jonka sääntöjen noudattamisesta en välitä
koska menetin mielenkiintoni ennen puoliväliä

todellinen reunaherra ei ota huomioon
kuuluvatko kyynärpäät pöydälle
painaessaan otsansa kämmenien kehtoon

todellinen vallankumouksellinen ei välitä
mitä haarukkaa tulee käyttää
laukaistessaan itsensä pöydän ylitse

olen nuoremmalle itselleni sen velkaa
etten haalista mustetta ihostani
muuten saa etusormi lentää

tulevaisuus on aina ollut pelaajien
ketterä katutaiteilija tarrautuu
hätiköiden luonnosteltuun menneisyyteen

kasvoillaan jopa kuolinvuoteellaan
ilkikurinen hymy kuin koulupojalla
onnistuneen kepposen jälkeen



Nimim. "En ole katkera, mutta näillä sormilla ei kitaraa soiteta... b-baka."

Kiveä hakataan miekan ympäriltä

ei ole ennen
taas kävi näin
se ei sittenkään pyöri
vanha tyhjä käsi ei toimi
se on nyt minusta kiinni
on epäröitävä enemmän
luonto valitsee helpoimman tien
minulle jää vaikein

mikään ei etene
mikään ei enää etene
täytyy kulkea kivilaatoilla
maahan ei saa koskea
myrsky epäonnistuu
myrskykin epäonnistuu
leikkasin pois ikävät palat
mitään ei jäänyt jäljelle

tietä en kysy
itse on löydettävä perille
tätä liikettä ei voi lopettaa
tällä tunteella ei ole nimeä
valo välkkyy minulle
en osaa pelätä
kiveä hakataan
miekan ympäriltä

murtuneena hän saapuu
sammuneena hän poistuu
kenestäkään ei ole kuninkaaksi
kotka ansaitsee korkeuskammon
revin tilaisuuksia tuhkasta
jäljitän muotoa muodon sisästä
metsän suuressa varjossa
vaellan itseni sisällä

kirjoita tai älä, elän tämän tästä
soita tai älä, olen tulen ystävä
puhun muista itsessäni
itsestäni kaikissa muissa
kun pysähdyn polun päässä
käännyn ja olen taas alussa
menen takaisin hyvin lähelle
ja kaikki on tarkoitukselle

kysyit miksi istun kiven päällä
olisit kysynyt mitä on kiven alla
minä kävelin, minä lepäsin
kuin hyönteinen kävelee ja lepää
en valinnut hämärää elämää
elämä hämärässä valitsi minut
annoin kaikkeni kiven eteen
vain kahva jäi käteen