Selailen runohyllyä.
Onneksi en kirjoittanut tuota.
Onneksi en kirjoittanut tuota.
Onneksi en kirjoittanut tuota.
Toisten runojen lukeminen
tuottaa minulle suunnattomia
helpotuksen elämyksiä.
Runokirjat on tungettu hyllyyn tiukkaan
koska sivut ovat enimmäkseen tyhjää tilaa
eikä niitä kukaan koskaan lainaa.
...
Tuon olisin halunnut kirjoittaa.
Vaihemuutoksen kynnyksellä
voi näyttää täysin identtiseltä
kunnes kriittinen piste ylittyy.
Yksi tuolilta tiputtava sarake tässä
tuhannen kontekstissa on niin vahva
että kannattelee koko hyllymetriä.
Nimim. ”Hevi on parhaimmillaankin parkumista”
23.8.16
9.8.16
Asiantuntija elää vuorella
Jos saisit edes yhden epäsuoran osuman
seisoen omilla käsilläsi
ja lakkaisit hengittämästä ruohoa
kuin mikäkin häviäjä
voisin harkita oppisopimusta
Jos käyttäisit puolet elämästäsi
tunteidesi latistamiseen
ja olisit lopussa jossain määrin tyytyväinen
siihen ettet koskaan hymyillyt ääneen
voisin käsitellä hakemuksesi
Jos ottaisit paikkasi huipulla
ja katsoisit ohikulkevaa ihmistä
kuin häkissä tempovaa eläintä
voisit puristaa kätesi tiukempaan nyrkkiin
ja nähdä tähtijärjestelmien valuvan sormiesi välistä
Ärtymyksesi huvittaa minua, rikkinäinen nukke
kaipaat emotionaalista miinanraivausta
tämä nöyryytys on tarpeellista
koska kätesi kuuluu nyt minulle
ja haluan sen olevan vahva
Älä väitä vastaan, keinotekoinen mato
sinun ei tarvitse avata suutasi
kun käyn päällesi nukkumaan
vaatteet ovat alemmille olennoille
asiantuntija kulkee alasti
Jos luulet minua niin kärsivälliseksi ihmiseksi
että jaksaisin katsoa itsekontrollisi puutetta
olet todennäköisesti yksi kaatuneista
ja ainoa ihme tässä maailmassa
on se kuinka pitkään jaksat nuolla saapasta
Jos tämä panos on parasta mitä voit tarjota
kävelen mieluummin mereen
kaikki alemmat luokat ovat samanlaisia
kuten kaksiulotteinen mestarini opetti
olet siitä elävä todiste
Jos kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa
niistä on hankkiuduttava eroon
koska todellisuus on niukka ja likainen
vain kauhu, tuska ja kuolema
ne yhdessä lyövät miehet ritareiksi
Jos asiantuntija elää vuorella
jos ihminen on aseeton sota
jos tämä oli nyt tässä, elämä on äkkinäinen
sillä hetkellä kun liikut, astut harhaan
hovista pyhättöön.
seisoen omilla käsilläsi
ja lakkaisit hengittämästä ruohoa
kuin mikäkin häviäjä
voisin harkita oppisopimusta
Jos käyttäisit puolet elämästäsi
tunteidesi latistamiseen
ja olisit lopussa jossain määrin tyytyväinen
siihen ettet koskaan hymyillyt ääneen
voisin käsitellä hakemuksesi
Jos ottaisit paikkasi huipulla
ja katsoisit ohikulkevaa ihmistä
kuin häkissä tempovaa eläintä
voisit puristaa kätesi tiukempaan nyrkkiin
ja nähdä tähtijärjestelmien valuvan sormiesi välistä
Ärtymyksesi huvittaa minua, rikkinäinen nukke
kaipaat emotionaalista miinanraivausta
tämä nöyryytys on tarpeellista
koska kätesi kuuluu nyt minulle
ja haluan sen olevan vahva
Älä väitä vastaan, keinotekoinen mato
sinun ei tarvitse avata suutasi
kun käyn päällesi nukkumaan
vaatteet ovat alemmille olennoille
asiantuntija kulkee alasti
Jos luulet minua niin kärsivälliseksi ihmiseksi
että jaksaisin katsoa itsekontrollisi puutetta
olet todennäköisesti yksi kaatuneista
ja ainoa ihme tässä maailmassa
on se kuinka pitkään jaksat nuolla saapasta
Jos tämä panos on parasta mitä voit tarjota
kävelen mieluummin mereen
kaikki alemmat luokat ovat samanlaisia
kuten kaksiulotteinen mestarini opetti
olet siitä elävä todiste
Jos kaikki on sallittua sodassa ja rakkaudessa
niistä on hankkiuduttava eroon
koska todellisuus on niukka ja likainen
vain kauhu, tuska ja kuolema
ne yhdessä lyövät miehet ritareiksi
Jos asiantuntija elää vuorella
jos ihminen on aseeton sota
jos tämä oli nyt tässä, elämä on äkkinäinen
sillä hetkellä kun liikut, astut harhaan
hovista pyhättöön.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)