Madot kutsuvat mätänevää ruumista jumalaksi

Ennen, kun mentiin väkisin naimisiin,
metsästäjät seurasivat armeijoita myyden saalista.

Keräilijä-vaihtajat antoivat sadon kasvaa metsässä,
kärrymiehet noukkivat eläinten luita kaduilta.

Naisen työ oli pukeutua mustaan ja surra luurankoa,
iskeä oopiumia polvitaipeeseen ennen oopperareissua.

Nämä heikot madot palvoivat itkuista ihmisuhria,
kutsuivat tikussa mätänevää ruumista jumalaksi.

Silloin, kun jäätä leikattiin järvestä ja myytiin lohkareina,
pää täytyi saada sekaisin keinolla millä hyvänsä.

Miehet kerskailivat kuinka sairaita ovat, kuiskasivat teoistaan tuuleen,
huusivat ihmisille itsestään, lauloivat ylistyslaulua häviäjästä.

Heille, jotka kirjoittavat elämänsä yhtä lyhyeksi kuin pienen kylänsä,
voimmeko antaa heille vaihtoehdot vai täytyykö meidän valita ne heille?

Madoille, jotka ovat menossa takaisin jumalansa luokse
elämä on utuisen nekromantian kyllästämää kiemurtelua.

Koti-ikävä tuhonjälkeiseen tulevaisuuteen

Voiko niin surullista ollakaan
mitä kerran tunsin
sinä et tule koskaan tuntemaan
kuinka kerran tanssin
et siten tule koskaan tanssimaan

Oletat että hypin huvikseni
mutta maa polttaa, tanssilava palaa
et koskaan tule käsittämään
kuinka surullista se onkaan
olla ikuisesti alakuloinen tietämättään

Mitä voisin tehdä hyväksesi hämärässä
rajallisen mieliala-asteikkosi
tunteiden väliset suhteet
eivät selviä jyrkästä sävellajin vaihdosta
kehittyneempään kokoonpanoon

Autuuden liukuvalla skaalalla
minun käskettiin itkeä ja aloin nauraa
riemunhetkistäsi korkein oli mielialoistani matalin
mut vaik' on tää autuas onttous mi mieltäni ohjaa
niin nuolevan näen lieskan padan pohjaa

https://youtu.be/eJ_D17OD3RY

Sata kesää on liian lyhyt aika elää

Kuolemme edelleen jonkin puolesta
miekat palavat korkealla
ikuisuudessa

Ikuinen on valkoinen
lyhyt päivä kestää pitkään
sata kesää on liian lyhyt aika elää

Silmissä harmaata kohinaa
alkaa valtava metsästys
jonkin puolesta

Mutta juuri kun olen aikeissa
palavat miekat
ikuisuudessa

Ei tässä ilokseen kävele

en minä elä tällä
olen vain kävelyllä
kuuntelen kuivia juuria
rahisevassa sorassa

en minä elä tälle kävelylle
puoli maailmaa on vettä täynnä
on kivikkoa kiivettäväksi
valoja vaihdettavaksi

en elä tätä tietä kävellen
eivät jalat tähän pääty
odotat askelille merkitystä
jota ei todellisuudesta löydy

tämä pakattu matkalaukku
ei merkitse vielä mitään
miksi se olisi epäreilua
tie on tarpeeksi tälle päivälle

Punainen valo keskellä yötä

Tuli polttaa
palaen
käsi pesee
käden
taikuri kulkee
kasvoilla
hiukset kuulostavat
ukkoselta
ainoa asia
jonka muistan
sedästä on
ettei hän ollut
tulessa

Etsi ystävä
etsi sydän
kun se muuttuu
iän mukana
keskellä yötä
punaista valoa
ei saa kävellä
nimi häkissä
se on sisällä
suurin ja vanhin
täydellinen ja kuollut
lämmin käsi
on lämmin.

Tappakaa nuo valot
polttakaa se jää
voimme tehdä sen
teemme sen
ei emme voi
tarvitsemme todisteet
hän epäilee
ja hän epäilee taas
ajattele sitä
suoraan yläpuolella
nyt aivan yhtäkkiä
punaista valoa
keskellä yötä

https://youtu.be/d8ow8xikG-w

Ihmiset taivaalla

En tiedä miksi katsoin ylös
tein virheliikkeen
minut siirrettiin ulos pelistä
kädet selän takana
putosin keskelle juhlaa
kutsumattomana vieraana

Heitin pakan ilmaan
kehotin tarttumaan tilaisuuteen
yritin häikäilemättömästi auttaa 
yksin pimeällä kotiin kulkevaa
silitin äkkiä pientä eläintä
silloin kun sitä vähiten odotit

Keräsin sekalaisen seurueen
sytytin köyhän miehen ruusun
siirryin seuraaviin juhliin
kuningas kaatui kättelyssä
tunsin suurta kiitollisuutta
keskisormesta sydämessäni