Ihmisten valtakunnan ulkopuolella
olen minä vailla aikataulua.
Olen ihmisen hahmossa tekemättä mitään
ihmisyyteen kuuluvaa.
Koska vain prosentti kaikesta on tavaraa
otan vähäisimmän mahdollisuuden voittaa.
Kuljen oven läpi astuessani sisään,
istun ikkunalaudalla, maistan ihmisten ruokaa.
Alueiden kaventuessa kiipeän rivissä seisoviin puihin.
Onnittelen itseäni tapahtumista, joihin en osallistu.
On kiehtovaa katsoa kuinka tärkeitä ihmisille
ovat asiat, joilla ei ole minulle merkitystä.
Ihminen ei voi sitä koskaan ymmärtää
kuinka hämähäkki ymmärtää kissaa
joka kulkee sen verkon lävitse
vailla suunnitelmaa.
