8.3.16

Kangas jähmettyy todelliseksi

me kaikki kuollaan mies
me kaikki kuollaan
sanoit ettei ole hirviöitä
mutta on niitä eikö vaan
ne tulevat seinistä
katoavat pimeään
ei tämä voi näin mennä
ei näin vain tapahdu
ei ollut tarkoitus pysyä täällä
joskus on pakko lähteä
joskus on kuitenkin pakko lähteä
nyt on aika lähteä
voit auttaa itseäsi ja lähteä saarelta
voit jäädä saarelle ja auttaa muita
voit auttaa maailmaa
voit auttaa painumalla vittuun
anna mennä, ei ole koko päivää
anna hapon syövyttää
anna rintakehän purskahtaa
voit nähdä unta
voimme ehkä molemmat
valkoinen terä sisään, punainen terä ulos
sydämestä tulee sotkuinen kirje
kuolema on viimeinen luokkaretki
se on joki, jonka toisella puolella
odottaa asfaltti ja yötie
avatkaa ovi
kangas heräsi juuri eloon
antakaa turvapaikka
säännöt ovat juuri muuttuneet
ne ovat tulleet hakemaan sinut
lopputekstien taakse
tiedät kuinka käy
saat äänettömät aplodit
valkoinen terä sisään
punainen terä ulos

2 kommenttia:

hopeareunat kirjoitti...

rytmi on mieleeni

Vizikahn kirjoitti...

Kiitos taas palautteesta. Runon vaihtoehtoinen nimi olikin Nopeita leikkauksia.