21.4.09

Atlantiksen Sanomat

Leevi and the Leavings -pastissi.

Pipo päässä pakkasella, heinähatussa kesähelteellä,
kumipuvussa hiekkadyynillä, turkki päällä Turkmenistanissa.
Kunnes tulee aika ostaa uusi paita, jossa
voi käydä ostoksilla jossain kaupungilla
ja reppu selkään laittaa, kengät ja vanttuut taikka
autiolle saarelle voi uida tietenkin.
No etsitään se yhteinen Atlantis, olen ollut viikon jo valmis.
Beibi, älä veloista huolehdi, autiolla saarella ei ilmesty lehti.
Jätä nyt ne tölkit jo rauhaan, tästä eläkepäivät alkaa.
Beibi, älä saa kohtausta, ei aavikolla hiekka stressaa.
Saapuu se iltakin hiljakseen, sammutan viimeistä kertaa
painokoneen ja heitän haalarit naulaan.
Beibi nyt sitä mennään, velat maksetaan jos jäädään kiinni
kaikki tarvittavat ostetaan laskuun
Seilataan veneellä karkuun, liftataan Timbuktuun
kuin Kolumbus Amerikkaan lähdetään summassa matkaan.
No etsitään se yhteinen Atlantis, olen ollut viikon jo valmis.
Beibi, älä veloista huolehdi, autiolla saarella ei ilmesty lehti.
Jätä nyt ne tölkit jo rauhaan, tästä eläkepäivät alkaa.
Beibi, älä saa kohtausta, ei aavikolla hiekka stressaa.
Siitä tulikin mieleeni, että
autiomaassa ei ole vettä
laitan kraanavettä termospulloon.
Ei voi millään käsittää
miksi päivälläkin on pimeää
Yhdeksän unta nään
enkä muista ensimmäistäkään
tiekarttakin matkasta jää
ja tienviitassa ei lue mitään.

Sätkä suussa sotaan, kännissä Kuuhun,
avojaloin halki Afrikan, humalassa historiaan.
Mistä olisin arvannut, että joutuisimme kattilaan?
Isoisä kertoi maasta, jossa tähtiä kasvoi kaduilla
ja kaikki olivat kuuluisia, rikkaita ja kauniita.
Epäilys ei varjosta, olen odottanut aina mahdollista paljosta.
Etsitään se yhteinen Shangri-La, siellä kaikki kadutkin on kultaa.
Beibi, älä veloista huolehdi, autiolla saarella ei ilmesty lehti.
Jätä nyt ne tölkit jo rauhaan, tästä eläkepäivät alkaa.
Beibi, nyt ei olla enää kuin spartalaiset Ateenassaan.

No etsitään se yhteinen Atlantis...

Ei kommentteja: